Ero sivun ”Aakkoslaji” versioiden välillä

1 407 merkkiä lisätty ,  8 vuotta sitten
isot ja pienet, määr, tark, lis viitt., b:t?
(fix iw)
(isot ja pienet, määr, tark, lis viitt., b:t?)
[[File:A (capital and small).png|thumb|150px|Suuraakkonen ''A'' ja pienaakkonen ''a'' ovat saman kirjaimen ilmentymiä eri aakkoslajeissa.]]
'''Aakkoslaji''' on yläkäsite, joka ilmentää moniin [[äännekirjoitus]]järjestelmiin vakiintunutta tapaa jakaa [[kirjain|kirjaimet]] isoihin ja pieniin.
 
== Isot ja pienet ==
'''Aakkoslaji''' on yläkäsite, joka ilmentää moniin [[äännekirjoitus]]järjestelmiin vakiintunutta tapaa jakaa [[kirjain|kirjaimet]] suuraakkosiin (versaalit eli majuskelit) ja pienaakkosiin (gemenat eli minuskelit). Aakkoslajeista voidaan erottaa toisiinsa kytkeytyviä kirjainpareja, joiden kumpikin jäsen edustaa samaa äännettä mutta erilaisissa tilanteissa. Niinpä esimerkiksi suuraakkonen ''A'' ja pienaakkonen ''a'' ymmärretään yleensä saman kirjaimen vaihtoehtoisiksi muodoiksi.
 
{|align=center
|'''Pienaakkoset:'''||a||b||c||d||e||f||g||h||i||j||k||l||m||n||o||p||q||r||s||t||u||v||w||x||y||z||å||ä||ö
|}
 
Käsitettä '''suuraakkoset''' eli '''isot kirjaimet''' kutsutaan [[Typografia|typografiassa]] myös '''versaaleiksi''' tai '''majuskeleiksi'''. Antiikin piirtokirjoituksia tarkastelemalla voi havaita, että versaalit ovat kirjainten alkuperäinen muoto.<ref name="Korpela" /> Suuraakkosten esikuvina olivat ensimmäiseltä vuosisadalta peräisin olevat ''[[capitalis monumentalis]]'' -kirjaimet.<ref name= itk>{{Kirjaviite | Tekijä = Itkonen, Markus | Nimeke = Typografian käsikirja | Vuosi = 2004 | Luku = | Sivu = 21 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = RPS-yhtiöt | Tunniste = ISBN 953-5001-09-1 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 2.11.2011 | Kieli = }}</ref>
 
'''Pienaakkosia''' eli '''pieniä kirjaimia''' kutsutaan myös '''gemenoiksi''' tai '''minuskeleiksi'''. Gemenat alkoivat muodostua kirjoitettaessa käsin paremmin "juoksevaan" kirjoitukseen sopivia kirjaimia. Versaalia alettiin käyttämään korostusena otsikoissa, sekä erisnimien ja muiden alkukirjainten yhteydessä. Gemenasta tuli yleinen ja tavallinen aakkoslaji (vertaa {{k-sv|gemensam}} yhteinen, yleinen).<ref name="Korpela" /> Tätä tapaa letiin käyttää ensimmäisen kerran 800-luvulla, [[Karolinginen minuskeli|karolingisilla minuskeleilla]] kirjoitettaessa. Näistä kehittyivät pienaaakkoset monien muutosten kautta.<ref name= itk />
 
'''Aakkoslaji''' on yläkäsite, joka ilmentää moniin [[äännekirjoitus]]järjestelmiin vakiintunutta tapaa jakaa [[kirjain|kirjaimet]] suuraakkosiin (versaalit eli majuskelit) ja pienaakkosiin (gemenat eli minuskelit). Aakkoslajeista voidaan myös erottaa toisiinsa kytkeytyviä kirjainpareja, joiden kumpikin jäsen edustaa samaa äännettä mutta erilaisissa tilanteissa. Niinpä esimerkiksi suuraakkonen ''A'' ja pienaakkonen ''a'' ymmärretään yleensä saman kirjaimen vaihtoehtoisiksi muodoiksi.
 
Jako suur- ja pienaakkosiin on tapana tehdä useimmissa [[latinalainen kirjaimisto|latinalaista]], [[kreikkalainen kirjaimisto|kreikkalaista]] tai [[kyrillinen kirjaimisto|kyrillistä]] kirjaimistoa käyttävissä kielissä. Sen sijaan esimerkiksi [[arabialainen kirjaimisto|arabialaisessa kirjaimistossa]] ei ole erikseen suur- ja pienaakkosia.
Aakkoslajien suomenkieliset nimet viittaavat kirjainten kokoeroon, joka esimerkiksi latinalaisten kirjainten [[O|O/o]] ja [[S|S/s]] kohdalla onkin aivan olennainen. Usein kokoeroa merkittävämpi on kuitenkin muotoero, kuten kirjaimissa [[A|A/a]] ja [[G|G/g]], joissa pienaakkonen näyttää aivan erilaiselta kuin vastaava suuraakkonen. Toisinaan pienaakkonen voi (osin ehkä [[kirjasintyyppi|kirjasintyypistä]] riippuen) näyttää kookkaammaltakin kuin vastaava suuraakkonen, kuten [[islannin kieli|islantilaisessa]] kirjaimessa [[Þ|Þ/þ]].
 
KoskaSanat etenkinsuuraakkonen arkikielinenja pienaakkonen ovat peräisin [[Kielenhuolto|kielenhuollosta]]. Arkikielessä käytetyt puhesanat ”isoista”"isot" ja ”pienistä”"pienet" kirjaimistakirjaimet onovat monitulkintaistamonitulkintaisia, koska (kirjainten "isous" tai "pienuus" voi viitata myös [[fontti|fontin]] kokoon),. Siksi erityisesti [[kirjapaino]]alan ammattikielessä suositaan termejä ''versaali'' ja ''gemena''.<ref name="Korpela" />
 
== Kehitys ja käyttö ==