Ero sivun ”Aakkoslaji” versioiden välillä

2 705 merkkiä lisätty ,  8 vuotta sitten
muokattu uuden otsikon mukaiseksi; artikkeliin sulautettu Pienaakkonen-artikkelin sisältö
p (siirsi sivun Suuraakkonen uudelle nimelle Aakkoslaji: Suuraakkonen ja pienaakkonen ovat saman kolikon kaksi puolta, joita ei ole mielekästä tarkastella erillisissä artikkeleissa – etenkään kun kumpikin on tynkä. Aloitetaan yhdistämine...)
(muokattu uuden otsikon mukaiseksi; artikkeliin sulautettu Pienaakkonen-artikkelin sisältö)
[[File:A (capital and small).png|thumb|150px|Suuraakkonen ''A'' ja pienaakkonen ''a'' ovat saman kirjaimen ilmentymiä eri aakkoslajeissa.]]
[[File:ALLCAPS OIFIG NA bPASANNA.JPG|thumb|200px|Kaksikielinen versaali passitoimiston kyltti [[Dublin]]issa, jossa alempana on irlanninkielen suuraakkosten muunnos eli ''eclipsis''.]]
'''Suuraakkonen''' eli '''versaali''' eli '''majuskeli''' on muun muassa [[virke|virkkeen]] tai [[erisnimi]]en alussa käytettävä ”iso [[kirjain]]”, esimerkiksi A vastakohtana [[gemena]]kirjain a:lle.<ref>{{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisija=Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref> <ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Korpela, Jukka K. | Nimeke=Pienehkö sivistyssanakirja | Ajankohta= | Osoite=http://www.cs.tut.fi/cgi-bin/run/~jkorpela/haku.cgi?key=%3Cdfn%3Eversaali%3C/dfn%3E | Julkaisija=Jukka K. Korpela | Luettu=12.5.2007 | Kieli=}}</ref>
 
'''Aakkoslaji''' on yläkäsite, joka ilmentää moniin [[äännekirjoitus]]järjestelmiin vakiintunutta tapaa jakaa [[kirjain|kirjaimet]] suuraakkosiin (versaalit eli majuskelit) ja pienaakkosiin (gemenat eli minuskelit). Aakkoslajeista voidaan erottaa toisiinsa kytkeytyviä kirjainpareja, joiden kumpikin jäsen edustaa samaa äännettä mutta erilaisissa tilanteissa. Niinpä esimerkiksi suuraakkonen ''A'' ja pienaakkonen ''a'' ymmärretään yleensä saman kirjaimen vaihtoehtoisiksi muodoiksi.
Kreikkalaisissa, kyrillisissä ja nykyään laajassa mittakaavassa käytetyissä roomalaisissa aakkosissa käytetään isoja kirjaimia pienien vastineidensa ohella. Esimerkiksi [[arabian kieli|arabiassa]] ei isojen ja pienten kirjainten eroa tunneta.
 
{|align=center
Versaaleja käytetään moniin tarkoituksiin, muun muassa
|'''Suuraakkoset:'''||A||B||C||D||E||F||G||H||I||J||K||L||M||N||O||P||Q||R||S||T||U||V||W||X||Y||Z||Å||Ä||Ö
|-
|'''Pienaakkoset:'''||a||b||c||d||e||f||g||h||i||j||k||l||m||n||o||p||q||r||s||t||u||v||w||x||y||z||å||ä||ö
|}
 
Jako suur- ja pienaakkosiin on tapana tehdä useimmissa [[latinalainen kirjaimisto|latinalaista]], [[kreikkalainen kirjaimisto|kreikkalaista]] tai [[kyrillinen kirjaimisto|kyrillistä]] kirjaimistoa käyttävissä kielissä. Sen sijaan esimerkiksi [[arabialainen kirjaimisto|arabialaisessa kirjaimistossa]] ei ole erikseen suur- ja pienaakkosia.
 
== Koko ja muoto ==
 
Aakkoslajien suomenkieliset nimet viittaavat kirjainten kokoeroon, joka esimerkiksi latinalaisten kirjainten [[O|O/o]] ja [[S|S/s]] kohdalla onkin aivan olennainen. Usein kokoeroa merkittävämpi on kuitenkin muotoero, kuten kirjaimissa [[A|A/a]] ja [[G|G/g]], joissa pienaakkonen näyttää aivan erilaiselta kuin vastaava suuraakkonen. Toisinaan pienaakkonen voi (osin ehkä [[kirjasintyyppi|kirjasintyypistä]] riippuen) näyttää kookkaammaltakin kuin vastaava suuraakkonen, kuten [[islannin kieli|islantilaisessa]] kirjaimessa [[Þ|Þ/þ]].
 
Koska etenkin arkikielinen puhe ”isoista” ja ”pienistä” kirjaimista on monitulkintaista (kirjainten isous tai pienuus voi viitata myös [[fontti|fontin]] kokoon), erityisesti [[kirjapaino]]alan ammattikielessä suositaan termejä ''versaali'' ja ''gemena''.<ref name="Korpela" />
 
== Kehitys ja käyttö ==
 
Aakkoslajeista yleensä suuraakkoset ovat vanhempaa perua. Esimerkiksi [[antiikin Rooma]]ssa kirjoitettiin pelkin suuraakkosin. Saksalaiset [[munkki|munkit]] ja [[kirjuri]]t kehittivät latinalaiset pienaakkoset [[Kaarle Suuri|Kaarle Suuren]] aikana 700- ja 800-luvun vaihteessa.<ref name="Internetix" /> Pienaakkoset suunniteltiin juoksevan tekstin peruskirjaimiksi, ja suuraakkoset jäivät käyttöön erikoistilanteissa – lähinnä sellaisten sanojen alkukirjaimina, joiden haluttiin erottuvan muun tekstin keskellä.<ref name="Korpela" />
 
VersaalejaSuuraakkosia käytetään moniin tarkoituksiin, muun muassa
* [[virke|virkkeiden]], [[otsikko|otsikoiden]] ja [[erisnimi]]en alkukirjaimina (''Matti Möttönen'')
* [[kirjainlyhenne|kirjainlyhenteissä]] (''HTML'')
* opasteissa ja mainoskylteissä paremman näkyvyyden vuoksi (TAMPERE)
* kunnioituksen osoittamiseen (''Pyydän Teitä lähettämään...'')
* [[kirjainlyhenne|kirjainlyhenteissä]] (''HTML'')
* korostuskeinona
* opasteissa ja mainoskylteissä paremmanhuomioarvon näkyvyyden vuoksivahvistamiseksi (''TAMPERE'')
* korostuskeinona esimerkiksi [[lihavointi|lihavoinnin]] korvikkeena
** [[netiketti|netiketissä]] kokonaan versaalilla kirjoitettu teksti vastaa huutamista.
 
Yksinomaan versaaleinsuuraakkosin kirjoitetun tekstin lukeminen on noin 13-2013–20 % hitaampaa kuin pienaakkosin kirjoitetun tekstin.<ref>{{kirjaviite | Tekijä name= "Schriver," Karen | Nimeke = Dynamics in Document Design | Vuosi = 1996 | Sivu = 274 | Julkaisija = Wiley | Tunniste = ISBN 0-471-30636-3 | Kieli = en_US}}</ref>
 
== LähteetGemenanumerot ==
[[Kuva:Mediaevalziffern.svg|thumb|Gemenanumerot mukailevat pienaakkosten mittasuhteita eivätkä siksi pistä erityisesti silmään juoksevan tekstin keskeltä.]]
{{Viitteet}}
 
Kirjainten ohella myös [[numero]]t voivat joskus esiintyä gemenamuotoisina, vaikka tavallisesti numerot muodoltaan ja kooltaan rinnastuvat pikemmin suuraakkosiin. Toisin kuin pienaakkosille, gemenanumeroille ei yleensä ole [[merkistö]]standardeissa määritetty erillisiä merkkipaikkoja, vaan numeroiden mahdollinen gemenamaisuus on [[fontti|fontin]] ominaisuus.
 
{{==Viitteet}}==
{{Viitteet|viitteet=
 
<ref name="Korpela">{{Verkkoviite | Tekijä = Jukka K. Korpela | Nimeke = Aakkoslajit: gemena ja versaali | Ajankohta = 4.4.2004 (täydennetty 4.8.2004) | Osoite = http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/sanat/aakkoslaji.html | Luettu = 1.11.2011 }}</ref>
 
<ref name="Internetix">{{Verkkoviite | Osoite = http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/hi/hi1/2_keskiajan_eurooppa/0202_pyha_saksalaisroomalainen_keisarikunta?m:Open=1104195&m:selres=1104195| Nimeke = Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta | Julkaisu = HI1 Eurooppalainen ihminen | Julkaisija = Internetix | Viitattu = 19.4.2008 }}</ref>
 
<ref name="Schriver">{{Kirjaviite | Tekijä = Karen Schriver | Nimeke = Dynamics in Document Design | Vuosi = 1996 | Sivu = 274 | Julkaisija = Wiley | Tunniste = ISBN 0-471-30636-3 | Kieli = en }}</ref>
 
}}
 
{{Tynkä/Kirjallisuus}}
{{Typografian malline}}
 
{{Typografian malline}}
[[Luokka:Typografia]]
 
1 504

muokkausta