Ero sivun ”Tutkija” versioiden välillä

81 merkkiä lisätty ,  10 vuotta sitten
p (r2.7.1) (Botti lisäsi: uk:Дослідник)
 
== Urakehitys ==
Suomessa yliopistollinen tutkijanura on suunniteltu jaettavaksi neliportaiseksi. Ensimmäiselle portaalle kuuluvat väitöskirjaa tekevät [[tohtorikoulutettava|tohtorikoulutettavat]] eli nuoremmat tutkijat, toiselle väitelleet [[tutkijatohtori|tutkijatohtorit]]t, kolmannelle [[yliopistonlehtori|yliopistonlehtorit]]t, ja neljännelle [[professori]]t ja tutkimusjohtajat. Kahdella ensimmäisellä portaalla tehtävät ovat pääasiassa määräaikaisia, kahdella jälkimmäisellä puolestaan pysyviä. Neliportaista järjestelmää käytetään (tilanne 2008) [[Helsingin yliopisto|Helsingin]] ja [[Oulun yliopisto]]issa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.helsinki.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/4-2008/9-15-40-40.html | Nimeke=Tutkijan uralle neljä porrasta | Julkaisija=Helsingin yliopisto | Viitattu=11.4.2008}}</ref><ref name="HS"/>
 
Etenkin yliopistoissa monet tutkijat pitävät myös luentoja tai antavat muuta opetusta. Useimmiten opetukselle käytettävä tuntimäärä on määritelty tutkijan velvollisuuksiin työsopimuksessa.
 
Tutkimuksen rahoitus voi tulla tutkijan edustaman laitoksen rahoituksesta, tai sitä voi erikseen hakea jostain rahastosta. Joskus myös yritykset rahoittavat tutkimusta. Erilaisten [[apuraha|apurahojen]] turvin työskentelemisestä ei ole aikaisemmin kertynyt [[eläke]]ttä eikä se edelleenkään tarjoa tavanomaista työntekijän sosiaaliturvaa, mikä on nähty ongelmallisena. Muita tutkijoiden urakehityksen haasteita ovat Suomessa mm. työsuhteiden epätyypillisyys, matalaksi koettu [[palkka]], kilpailu työpaikoista ja tutkimusrahoituksesta sekä naistutkijoiden miestutkijoita hitaampi urakehitys.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.acatiimi.fi/2005/5_05/5_05c.htm | Nimeke=Miksi ryhtyisin tutkijaksi? | Julkaisu=Acatiimi 2/05 | Viitattu=11.4.2008}}</ref>
 
== Lähteet ==
Rekisteröitymätön käyttäjä