Ero sivun ”Välskärin kertomuksia” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 7:
Bertelsköldien suku omistaa tuon upean sormuksen, jonka haltijaan ei pysty vesi, tuli, rauta eikä lyijy. Se tuo omistajalleen menestystä, mutta sen menettää vannomalla väärän valan.
Kirjasarja alkaa [[Breitenfeldin taistelu]]sta vuonna 1631, siis 30-vuotisen sodan aikaan (katso osa 1). Se loppuu [[Kustaa III]]:n vallankaappaukseen vuonna [[1772]] (katso osa 3). Eräs ensimmäisen osan dramaattisimmista hetkistä tapahtuu suvun kantaisän Aaron Perttilän talossa [[
Kustaa Bertelsköld taistelee [[Liettua]]ssa ja [[Puola]]ssa 1650-luvun puolivälissä ja selviää taisteluista vahingoittumattomana. Hänen mukanaan on hänen herkkäsydäminen poikansa Bernhard, joka muistuttaa luonteeltaan selvästi enemmän jo vuonna 1653 kuollutta äitiään kuin isäänsä (katso osat 1 ja 2). [[Pohjan sota|Pohjan sodassa]] vuonna 1657 molemmat Bertelsköldit hyökkäävät [[Ruotsi-Suomi|Ruotsi-Suomen]] armeijan mukana [[Tanska]]an, ja tammikuussa 1658 he valmistautuvat [[Vähä-Belt|Vähän-Beltin]] ylitykseen. Poikkeuksellisen ankara pakkanen on jäädyttänyt salmen. Juuri ennen salmen ylitystä eräs nuori sotilas pilkkaa Kustaata, joka suuttuu ja haastaa hänet [[kaksintaistelu]]un. Kustaa on syyllistynyt väärään valaan, ja sen tähden hän häviää taistelun ja menettää kaksi sormeaan. Niistä toisessa on kuninkaan sormus, jonka saa haltuunsa Niilo Janssen, hieman aikaisemmin Bertelskiöldin mukaansa kaappaama tanskalaispoika. Kustaa Bertelskiöld hukkuu Vähän-Beltin ylityksessä ja näin Bernhardista tulee Bertelsköldin suvun päämies (katso osa 1, kertomus Väärä vala ottaa pois onnen).
|