Wikipedia

Ero sivun ”Narnian tarinat” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Lisätään Metatieto-malline
p kh
Rivi 163:
{{Pääartikkeli|[[Taikurin sisarenpoika]]}}
 
''Taikurin sisarenpojassa'' Digory-niminen poika ja Polly-niminen tyttö joutuvat Digoryn enon taikakokeiden seurauksena toiseen todellisuuteen, kuolevaan Charnin maailmaan. Kun he tulevat takaisin, he tuovat Charnin kuningattaren vahingossa mukanaan Lontooseen, missä tämä aiheuttaa sekasortoa kaupungin kaduilla. Lopulta Digoryn enon taian avulla kuningatar saadaan siirrettyä toiseen maailmaan. Mukaan joutuvat myös Polly, Digory, tämän eno, sivullinen ajuri ja tämän Mansikka-hevonen.
 
Uudessa maailmassa ihmiset pääsevät todistamaan, kuinka [[Aslan]]-leijona luo maailman laulullaan. Uudesta maailmasta tulee Narnia ja Charnin kuningattaresta sen pahin vihollinen. Aslan lähettää Digoryn ja Pollyn Mansikan (joka on muuttunut siivekkääksi ja puhuvaksi hevoseksi, ja nimetty Siivekkääksi) kyydissä hakemaan omenaa josta kasvaisi Narnian rauhan puu. Kirjan lopussa kuningatar yrittää saada Digoryä pettämään Aslanin, mutta Digory kieltäytyy. Kirja päättyy siihen, että kuningatar pakenee Narnian kaukaisiin kolkkiin, lontoolainen ajuri kruunataan Narnian kuninkaaksi (Frank), tämän vaimo haetaan Narnian kuningattareksi (Helen), Aslan lähettää Digoryn, tämän enon sekä Pollyn takaisin omaan maailmaansa ja Siivekäs jää elämään onnellisena Narniassa.
Rivi 238:
=== The Inklings ja Roger Green ===
 
[[Kuva:Eagle and child Oxford.JPG|thumb|right|250px|''The Inklings'' kokoontuivatkokoontui usein [[oxford]]ilaisessa "Eagle and Child" -pubissa.]]
 
Lewisin kirjoihin vaikuttivat myös ''The Inklings'' -kirjallisuuspiirin jäsenten mielipiteet. Lewisin teokset jakoivat mielipiteitä, sillä esimerkiksi [[J. R. R. Tolkien]] ei pitänyt Lewisin ensimmäisestä kirjasta ''Velho ja leijona'' lainkaan.<ref name="inklings">''C. S. Lewis : Elämäkerta'' s. 350</ref> Eräs piirin jäsenistä, Roger Lancelyn Green, taas piti suuresti Lewisin tarinoista ja oli tärkeässä osassa useiden Narniaan kuuluvien kertomusten kirjoitusvaiheessa. Tolkien itse totesi Greenille kuultuaan tämän lukevan Lewisin käsikirjoitusta: ”Kuulin, että luet Jackin [Lewisin] lastenkertomusta. Se ei kerta kaikkiaan kelpaa! Tarkoitan sanoa: ''Nymfit ja heidän tapansa, faunin rakkauselämä''. Eikö hän tiedä, mistä hän puhuu?”<ref name="inklings" />
 
Green kuitenkin auttoi LewisiaLewisiä kirjoittamisprosessin aikana ja antoi useita kirjoja koskevia neuvoja. Lewis antoi Greenin lukea käsikirjoituksiaan ennen kuin tarjosi niitä kustantajalle, ja Greenin kommenttien perusteella Lewis esimerkiksi saattoi poistaa jotain kohtauksia.<ref name="Green">''C. S. Lewis : Elämäkerta'' s. 357</ref> Esimerkkinä Greenin vaikutuksesta voidaan mainita hänen osuutensa ''Taikurin sisarenpojan'' kirjoitustyössä. Työstövaiheessa ollut teos sisälsi Greenin mielestä joitain kirjaan huonosti sopivia ja pitkäveteisiä kohtauksia, kuten useita vierailuja kuolevassa Charnin maailmassa, joiden tuloksena Narnian hallitsijoiksi päätyi maanviljelijäpariskunta toisesta maailmasta.<ref name="Green" /> Greenin mielestä nämä kaksi hahmoa olivat liian yksinkertaisia ja rehellisiä, puhuivat epäluontevasti eivätkä muutenkaan sopineet Lewisin tarinaan.<ref name="Green" /> Miettimisen jälkeen Lewis poisti kyseisen kohdan ja korvasi sen muilla tapahtumilla.
 
Lewisin Greenille kirjoittamasta kirjeestä selviää, kuinka suuressa arvossa hän piti tämän huomautuksia ja mielipiteitä:<ref name="Green" />
Rivi 252:
Narniassa esiintyy paljon vaikutteita sekä [[kreikkalainen mytologia|kreikkalaisesta]] että [[skandinaavinen mytologia|skandinaavisesta mytologiasta]]. Esimerkiksi [[kentauri (taruolento)|kentaurit]] ovat peräisin Kreikan tarustosta, kun taas [[kääpiö]]t kuuluvat skandinaaviseen mytologiaan. Lisäksi Narniassa on muitakin myyttisiä taruolentoja, kuten noitia, ihmissusia, jättiläisiä ja yksisarvisia.
 
Lewis piti eityisestierityisesti skandinaavisesta mytologiasta.<ref name="mytologiat">''Narnia : Opas fantasiamaailmaan'' s. 98</ref> Tämän vuoksi Narnian tarinoissa esiintyy skandinaavisia taruhahmoja, ja esimerkiksi Prinssi Kaspianin "Sarastus"-laivassa on vaikutteita viikinkilaivoista. Lewis ei kuitenkaan käyttänyt tarustoja sellaisinaan, vaan hän yhdisteli niitä toisiinsa. Lewisin ystävistä erityisesti J. R. R. Tolkien vieroksui ystävänsä tapaa sotkea mytologioita keskenään, ja hän moittikin Lewisiä siitä.<ref name="mytologiat" />
 
== Narnian antamat vaikutteet ==
Rivi 330:
=== Pakanuus ===
 
Kirjojen vahvasta kristillisestä sanomasta huolimatta LewisiaLewisiä on arvosteltu myös siitä, että kirjasarja suhtautuu liian myönteisesti [[pakana|pakanuuteen]]. Muutamien kristillisten arvostelijoiden{{tarkenna}} mukaan Lewis esittää Narniassa liian myönteisesti sellaiset taruolennot kuin [[kentauri (taruolento)|kentaurit]], [[satyyri]]t, [[kääpiö]]t ja [[jättiläinen|jättiläiset]]. ''Prinssi Kaspianissa'' mainitaan myönteisessä valossa myös pakanalliset jumalhahmot [[Bacchus]] ja [[Silenos]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Lewis, C.S. | Nimeke =Narnian tarinat | Vuosi =2000 | Kappale =''Prinssi Kaspian'' | Sivu =277 | Julkaisija =Otava | Tunniste =ISBN 951-1-16708-1 }}</ref> Toimittaja David Van Biema on todennut, vaikkei hän esitäkään tätä varsinaisena kritiikkinä, että ”suuri osa ''Velhosta ja leijonasta'' on enemmän velkaa englantilaisille kansantarinoille tai skandinaavisille ja klassisille myyteille kuin Uudelle Testamentille”.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Van Biema, David | Otsikko =How to Tell if The Lion, the Witch and the Wardrobe is a Christian Film | Julkaisu =The Time | Ajankohta =3.10.2005 | Julkaisija = | Selite =Sitaatti: ''"Much of ''The Lion, the Witch'' owes more to English folktales or Norse and classical myth than to the New Testament."'' | Tunniste =ISSN 0040-781X | www =http://www.time.com/time/arts/article/0,8599,1113226,00.html | Viitattu = 2.1.2008 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
== Narnian suosio ==
Rivi 337:
Narnian tarinoiden myötä C. S. Lewis on noussut yhdeksi suurimmista lastenkirjailijoista.<ref>''C. S. Lewis: Elämäkerta'' s. 373</ref> Kirjojen vaimeasta alkuvastaanotosta huolimatta ne ovat nousseet klassikoiksi, ja ne kuuluvat yhä suosituimpiin lastenkirjoihin.<ref>''C. S. Lewis: Elämäkerta'' s. 371</ref>
 
Kun vuonna 1998 tuli kuluneeksi sata vuotta Lewisin syntymästä, HarperCollins- kustantamo julkaisi Narnian tarinoista uusintapainokset, joissa muun muassa Pauline Baynesin alkujaan mustavalkoinen kuvitus oli väritetty.<ref name="vastaanotto2" /> Lisäksi ''Royal Shakespeare Company'' esitti näytelmäsovituksen ''Velhosta ja leijonasta'', ja Britannian postilaitos julkaisi Narnia-aiheisen kahdenkymmenenkuuden pennyn postimerkin.<ref>''Narnia : Opas fantasiamaailmaan'' s. 123 ja 124</ref>
 
=== Narnia muissa medioissa ===
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Narnian_tarinat”