Avaa päävalikko

Muutokset

29 merkkiä lisätty, 7 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
Sodan alkuvaiheissa saksalaiset joukot pyrkivät Kiestingistä kohti [[Louhi (Karjalan tasavalta)|Louhea]] ja [[Muurmannin rata]]a, maantietä pitkin ja kokivat kovaa vastustusta. Suomalainen, everstiluutnantti [[Jussi Turtola]]n johtama ryhmä J eteni rautatielinjaa pitkin Kiestingistä kohti Louhea alkuun kohtaamatta vastusta. Suomalaiset etenevät melko lähelle Louhea, kun neuvostoliittolaisten vastarinta alkoi tiivistyä lisäjoukkojen myötä. Eteentyöntynyt suomalais-saksalainen tuhatlukuisen osasto kärsi huomattavia tappioita ns. [[Kiestingin motti|Kiestingin motissa]]. Elokuussa 1941 motista lopulta vetäydyttiin ja rintamalinja asettui Kiestingin itäpuolelle. Talvella taistelutoiminta oli vähäisempää. Ensimmäinen rintamatalvi tuotti erityisesti saksalaisille suurta tuskaa. Kokonainen osasto saattoi palelluttaa jalkansa kasteltuaan ne vielä upottavilla soilla.
 
Huhtikuussa neuvostojoukot hyökkäsivät pohjoisesta kiertäen usean divisioonan voimin pyrkimyksenään katkaista suomalaisten ja saksalaisten huoltotie Suomeen. Tässä vaiheessa rintaman molemmin puolin arvioitiin olevan lähes 100 tuhatta 000 sotilasta. Suomalaiset siirtivät Kiestinkiin liikeneviä apujoukkoja muilta rintamilta. Venäläisten hyökkäys torjuttiin lähellä Kiestinkiä ja saarrostusta yrittänyt vihollinen ajettiin sille suuria tappioita tuottaen takaisin [[Jelettijärvi|Jelettijärven]] kannaksien kautta itään. Osittain suurvaltapolitiikasta johtuen, muun muassa [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] mielipiteiden vuoksi, [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|Mannerheim]] luopui ajatuksesta katkaista Murmanskin rata.
 
==Lähteet==
70 068

muokkausta