Ero sivun ”Unto Mononen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
-l (lähteistetyn tiedon mukaan epäselvä)
Jpk (keskustelu | muokkaukset)
p lähdekirja ja lyhyet viittaukset
Rivi 22:
Unto Monosta pidetään somerolaisena, mutta hän oli kotoisin [[Karjalankannas|Karjalankannaksen]] [[Muolaa]]sta. Monosen perhe tuli Somerolle sodan jälkeen osana Karjalan [[Siirtoväki|siirtoväkeä]].
 
Mononen on Suomen merkittävimpiä [[tango]]säveltäjiä [[Toivo Kärki|Toivo Kärjen]] ohella. Hän opiskeli kirkkomusiikkilinjalla Turun Yliopistossa mutta jätti opinnot kesken, koska hän ei mielestään oppinut siellä mitään mielekästä. Säveltäjänä hän oli itseoppinut.<ref name="Kultainen kirja 443">{{Kirjaviite|Tekijä= Peter von Bagh, Ilpo& Hakasalo |Nimeke= Iskelmän kultainen kirja |Vuosi= 1986, |Kappale= |Sivu=s. 443 |Selite= |Julkaisija= Otava |Tunniste= ISBN 951-1-08913-7 }}</ref> Mononen aloitti jo alle 20-vuotiaana musiikkiuran paikallisten tanssiyhtyeiden solistina, mutta menetti lauluäänensä epäonnistuneen kitarisaleikkauksen seurauksena. Tämän jälkeen Mononen alkoi tehdä ensimmäisiä sävellyksiään.
 
[[Kuva:Untomonosenyhtye1959.jpg|thumb|right|250px|Unto Monosen yhtye esiintymässä vuonna 1959, vasemmalta: Unto Mononen, Matti Romu, Hilkka Mononen, Lasse Santakangas, Reijo Nevaviita]]
 
Ensimmäisen kerran Mononen sai myydyksi sävellyksiään levy-yhtiölle vuonna [[1950]]. Ensimmäinen levytetty Monosen sävellys oli [[Pentti Halme]]en esittämä valssi ”Pieni laulu”.<ref name="Kultainen kirja 443"/> Ensimmäisen pienen menestyksen säveltäjänä hän koki vuonna 1955. Silloin [[Henry Theel]] levytti tangon Satumaa. Tosin tarvittiin vielä noin seitsemän vuotta lopulliseen läpimurtoon, jolloin [[Reijo Taipale]] levytti tulkintansa samaisesta tangosta Satumaa, vuonna 1962, ja juurrutti sen lopullisesti suomalaisten sydämiin.<ref name="Kultainen kirja 443"/> Monosen sävellyksistä menestyksellisimpiin kuuluvat "[[Satumaa]]", "Tähdet meren yllä", "Lapin Tango", "Erottamattomat", "Kangastus" "Kaipuuni tango" (tunnetaan myös nimellä "Illan varjoon himmeään") ja "Yön hiljaisuudessa".<ref name="Kultainen kirja 444">{{Kirjaviite|Tekijä= Peter von Bagh, Ilpo& Hakasalo |Nimeke= Iskelmän kultainen kirja |Vuosi= 1986, |Kappale= |Sivu=s. 444 |Selite= |Julkaisija= Otava |Tunniste= ISBN 951-1-08913-7 }}</ref> Näistä kaksi viimeksi mainittua ovat tulleet tunnetuiksi myös toisen tunnetun somerolaisen muusikon, [[Rauli "Badding" Somerjoki|Rauli "Badding" Somerjoen]] tulkintoina. Muihin tunnettuihin Monosen sävellysten tulkkeihin kuuluu muun muassa [[Esko Rahkonen]], jonka kanssa Mononen teki yhteistyötä 1960-luvulla. Tunnetuin Rahkosen levyttämistä Monosen tangoista on "Syvä kuin meri".
 
[[M. A. Numminen]], joka oli soittanut Monosen kanssa samassa yhtyeessä rumpuja<ref name="Kultainen kirja 443"/>, pyysi Monoselta sävellystä tekstiinsä "Naiseni kanssa eduskuntatalon puistossa". Mononen oli vastannut tekevänsä Nummiselle kappaleen vaikka puhelinluettelosta, ja näin syntyi tunnettu humoristinen laulu.
Rivi 44:
==Lähteet==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Aho, Marko | Nimeke =Iskelmäkuninkaan tuho. Suomi-iskelmän sortuvat tähdet ja myyttinen sankaruus | Vuosi =2002 | Luku = | Sivu = | Selite =Väitöskirja | Julkaisupaikka =Tampere | Julkaisija =Tampereen yliopisto, Musiikintutkimuksen laitos | Tunniste =ISBN 951-44-5433-2 | www =http://acta.uta.fi/pdf/951-44-5433-2.pdf | www-teksti =Julkaisun verkkoversio | Tiedostomuoto =pdf | Viitattu = 20.6.2009 | Kieli = }}
*{{Kirjaviite|Tekijä= Peter von Bagh & Ilpo Hakasalo | Nimeke= Iskelmän kultainen kirja |Vuosi= 1986 | Selite= |Julkaisija= Otava |Tunniste= ISBN 951-1-08913-7 }}
 
===Viitteet===
{{Viitteet|sarakkeet}}