Ero sivun ”Ikiliikkuja” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.7.1) (Botti lisäsi: ca:Mòbil perpetu |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 7:
# Kolmannen lajin ikiliikkuja on systeemi, jossa ainakin jokin osa pysyy jatkuvasti liikkeessä, koska siihen ei vaikuta kitka tai muut liikettä vastustavat voimat.<ref name=MGH3>McGraw-Hill, hakusana Perpetual motion machine of the third kind</ref>
Tavallisimmin ikiliikkujalla tarkoitetaan ensimmäisen lajin ikiliikkujaa. Sellaisia on yritetty rakentaa muun muassa pyöristä, joihin on kiinnitetty pariton määrä vasaroita tai muita muodoltaan epäsymmetrisiä esineitä siten, että pyörän olisi suunnittelijan käsityksen mukaan pitänyt olla aina epä[[tasapaino]]ssa.<ref>Baeyer, s. 27</ref> Kaikki yritykset sellaisen rakentamiseksi ovat kuitenkin epäonnistuneet, sillä energian syntyminen tyhjästä ei [[Energiaperiaate|energian säilymisen lain]] eli [[termodynamiikka|termodynamiikan]] ensimmäisen pääsäännön mukaan ole mahdollista. Se tosiasia, että ikiliikkujaa ei lukemattomista yrityksistä huolimatta ole kyetty rakentamaan, onkin osaltaan
Toisaalta energia ei myöskään häviä. Näin ollen voisi kuvitella, että laite voisi toimia ilman ulkoista energianlähdettä käyttämällä saman energian yhä uudestaan ja uudestaan. Koska todellisuudessa minkä tahansa koneen käyttämä energia kuitenkin muuttuu lopulta lämmöksi, tämän laitteen olisi itse asiassa kerättävä lämpöä ympäristöstään ja muutettava se mekaaniseksi energiaksi aiheuttamatta lämpötilaerojen tasoittumista. Tällaista kuviteltua laitetta nimitetään '''toisen lajin ikiliikkujaksi''' eli '''ideaalikoneeksi'''. Se ei olekaan ristiriidassa energian säilymislain kanssa, mutta [[termodynamiikan toinen pääsääntö]], jonka mukaan [[entropia]] kasvaa, tekee myös sen mahdottomaksi.<ref name=Fokus /><ref>Baeyer, s. 62-64</ref> Lämmön avulla voidaan tehdä mekaanista työtä vain, jos on lämpötilaeroja, mutta niiden aikaansaaminen vaatii ulkopuolista energiaa. Lisäksi voidaan osoittaa, [[lämpövoimakone]]en [[hyötysuhde]] ei voi olla suurempi kuin tämän lämpötilaerotuksen suhde korkeampaan lämpötilaan [[absoluuttinen lämpötila|absoluuttisella asteikolla]].<ref>{{kirjaviite | Tekijä = K. V. Laurikainen, Uuno Nurmi, Rolf Qvickström, Erkki Rosenberg, Matti Tiilikainen | Nimeke = Lukion fysiikka 1 | Sivu = 122 | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1972 | Tunniste = ISBN 951-0-00557-6}}</ref>
| |||