Ero sivun ”Johannes Linnankoski” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 43:
== Kirjailijan uralle ==
 
[[Tiedosto:Batalo pri la Domo Heikkilä.jpg|thumb|150px|left|Esperanto-kielinenEsperantonkielinen painos ''[[Taistelu Heikkilän talosta.|Taistelusta Heikkilän talosta]]''.]]
Peltonen meni naimisiin 1899 Porvoon yhteiskoulussa opettajattarena toimineen neiti [[Ester Peltonen|Ester Druggin]] kanssa, ja perheeseen syntyi neljä lasta. Näihin aikoihin Peltonen irtisanoutui Uusimaa-lehden palveluksesta, koska hän halusi keskittyä omiin kirjallisiin töihinsä. Peltonen muutti perheineen Porvoosta ja asui sitten useilla paikkakunnilla ympäri Suomea, kuten [[Karinainen|Karinaisissa]], [[Lapinlahti|Lapinlahdella]] [[Alapitkä]]n kylässä, Turun läänin [[Koski Tl|Koskella]], [[Salo]]n seudulla, [[Halikko|Halikossa]] ja [[Haukivuori|Haukivuorella]]. Kesät he viettivät joko Peltosen kotiseudulla Askolassa tai hänen opettajanaan toimineen Erkki-veljensä luona [[Nurmes|Nurmeksessa]]. Peltonen hankki näinä vuosina tuloja perheelleen erilaisilla suomennos- ja toimitustöillä.
 
Peltonen julkaisi ensimmäisen kaunokirjallisen teoksensa, Raamatusta aiheensa saaneen näytelmän ''Ikuinen taistelu'' vuonna 1903. Hän julkaisi tämän näytelmän ja kaikki muutkin tulevat teoksensa salanimellä ''Johannes Linnankoski''. Esikoisteos sai hyvän vastaanoton ja Peltonen sai siitä [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]]n palkinnon.
 
Vuonna 1905 ilmestyi vielä suuremman menestyksen saanut romaani ''[[Laulu tulipunaisesta kukasta (romaani)|Laulu tulipunaisesta kukasta]]'', joka varsinaisesti nosti Linnankosken nimen kuuluisuuteen. Romaanin miljöönä oli kirjailijan kotiseutu Askolan pitäjän Vakkolan kylässä ja esimerkiksi kirjassa kuvattu Kohisevan kosken esikuvana oli Vakkolan koski. Vakkolan kylään oli sijoitettu myös samana vuonna ilmestyneen novellin ''[[Taistelu Heikkilän talosta]]'' tapahtumat. Vuosi 1905 oli myös [[Vuoden 1905 suurlakko|suurlakkovuosi]] ja Peltonen innostui taas yhteiskunnallisesta toiminnasta ja hän oli pari vuotta aktiivisesti mukana vuonna 1906 perustetun [[Suomalaisuuden Liitto|Suomalaisuuden Liiton]] toiminnassa. Peltonen julkaisi vuonna 1908 vaikeaselkoisena pidetyn näytelmän ''Kirot'', jossa hän teki oman yhteenvetonsa vuosien 1899–1905 tapahtumista Suomessa.
 
Vuoden 1908 alkupuolella Peltonen teki puoli vuotta kestäneen Euroopan-matkan WSOY:n myöntämän apurahan turvin tutustuen tämän matkan aikana taidenäyttelyihin, teatteriin ja museoihin eri maissa. Heti matkalta palattuaan hän alkoi kirjoittaa uutta romaania, joka ilmestyi 1909 nimellä ''Pakolaiset''. Aiheen romaaniin Peltonen oli saanut asuessaan muutamia vuosia aiemmin Lapinlahden Alapitkällä, Hovin talossa, jonne saapui eräänä päivänä talonostajia pitkän matkan takaa [[Häme]]estä. Pakolaiset-romaania pidetään parhaimpana Linnankosken teoksista.
Rivi 67:
* ''Puhetaito'' 1901
* ''Ikuinen taistelu'', näytelmä 1903
* ''[[Laulu tulipunaisesta kukasta (romaani)|Laulu tulipunaisesta kukasta]]'' 1905
* ''Kuinka uutta Suomea rakennetaan'' 1905
* ''[[Taistelu Heikkilän talosta]]'' 1907
* ''Kirot, näytelmä'' 1907
* ''Pakolaiset'' 1908