Ero sivun ”Sotamies Hytin tapaus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pois peräkkäinen linkitys
Lisätty otsikoita ja linkki
Rivi 1:
'''Sotamies Hytin ampumistapaus''' tapahtui [[Jatkosota|jatkosodan]] loppuvaiheessa [[Ilomantsin taistelu|Ilomantsin mottitaistelujen]] aikana kun [[21. prikaati|21. prikaatin]] I pataljoonan komentaja majuri [[S. O. Lindgren]] ampui pistoolilla sotamies ''Eemil Hytin'' [[5. elokuuta]] [[1944]] sotaväen järjestyssäännön 5. pykälän nojalla, joka oikeutti esimiehen "ankarimmankin aseellisen pakkokeinon" käytön - kuitenkin vain taistelutilanteessa ja toistuvan kieltäytymisen jälkeen, ja jos muuta keinoa ei ole.
 
==Tapahtuma==
Hytin tapauksessa vihollisen hyökkäys oli jo torjuttu, ja tämä oli lähinnä poistunut rivistä muiden mukana, eikä myöhemmin kuultujen todistajien mukaan ollut pataljoonan komentopaikalla tapahtuneessa puhuttelussa kieltäytynyt palaamasta. Eemil Hytti oli 38-vuotias [[Vainikkala|Vainikkalasta]] kotoisin ollut neljän lapsen isä eikä hän kuulunut Lindgrenin johtamaan pataljoonaan. Hyvin sekavassa tilanteessa sotamies Hytti oli joutunut erilleen omasta yksiköstään, harhaillut metsässä ja päässyt sitten yhteyteen Lindgrenin osaston kanssa.
 
Yleisesti oltiinkin sitä mieltä, että Lindgren ampui Hytin pikaistuksissaan ilman asianmukaista harkintaa.
 
==Tuomiot==
[[Sotaylioikeus]] ja [[Korkein oikeus (Suomi)|Korkein oikeus]] katsoivat oikeaksi jättää majuri Lindgrenin rankaisematta. Tapaturmatoimisto ja [[vakuutusoikeus]] olivat evänneet Hytin leskeltä eläkkeen, jonka Korkein oikeus määräsi maksettavaksi puolitettuna.
 
==Käsittely julkisuudessa==
[[Ilmari Turja]] nosti asian esiin 1960-luvun alussa [[Uusi Kuvalehti|Uudessa Kuvalehdessä]] ja tapaus palasi uudestaan julkisuuteen taas 1970-luvun alussa kun Turja teki siitä näytelmän "'Sotamiehen kunnia'" (1971) ja presidentti [[Urho Kekkonen|Kekkonenkin]] otti asiaan kantaa. Myös myöhemmin tapaus on aika ajoin pulpahtanut pinnalle tiedotusvälineissä varsinkin silloin kun puheenaiheeksi ovat tulleet jatkosodanaikaiset omien sotilaiden teloitukset.
 
Majuri Lindgrenin lähetti ''Olavi Liisanantti'' on myös kertonut tapauksesta silminnäkijän kuvauksen kirjaansa ''Taistelulähetin sota''.
 
[[Väinö Linna]] käytti tapausta kirjassaan [[Tuntematon sotilas]]: everstiluutnantti Karjulan tekemä sotamies Viirilän ampuminen pistoolilla pohjautuu sotamies Hytin tapaukseen. Samoin kirjailija [[Mauri Sariola]] rakentaa tapauksen pohjalle [[Olavi Susikoski|Susikosken]] karmeimman sotakokemuksen kirjassa ''Susikosken elämän kevät''. Lindgren toimi esikuvana myös [[Helge Herala]]n esittämälle majuri Carl Gustaf Vadenblickille [[Matti Kassila]]n elokuvassa ''[[Tähdet kertovat, komisario Palmu'']].
 
===Uuden Kuvalehden artikkelit Hytin tapauksesta===
 
*Uusi Kuvalehti 48/1959: Erään soturin kohtalo