Ero sivun ”Slaavittaren jäähyväiset” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p 2* lähdepyyntö
Laitetaan tuo ääninäyte tännekin.
Rivi 1:
[[file:Proshchanie1.jpg|frame|right|Ensimmäisen nuottijulkaisun kansi. Kannessa slaavittaren ja sotilaan kuvateksti: Slaavittaen jäähyväiset - uusin marssi Balkanin tapahtumiin liittyen. Omistetaan kaikilla slaaavilaisilla naisille. Agapkinin sävellys.]]
{{Ääninäytelaatikko sijoitus oikealle|Musiikkinäyte}}
'''Slaavittaren jäähyväiset''' ({{k-ru|Прощание славянки|Proštšanie slavjanki}}) on venäläinen marssi, jonka sävelsi [[Tambov]]iin 1912—1913 sijoitetun 7. täydennysratsuväkirykmentin [[trumpetisti|esikuntatrumpetisti]] [[Vasili Agapkin|Vasili Ivanovitš Agapkin]] (1884—1964) sotilasvaskipuhallinorkesterille. Instrumentaalisävelmästä tuli suosittu jo [[Ensimmäinen Balkanin sota|ensimmäisen Balkanin sodan aikana]]. Laulun sanoissa kerrotaan sotaan junalla lähtevistä sotilaista ja heille jäähyväisiä asemalla jättävistä slaavittarista. Sävelmästä tuli suosittu Venäjän keisarikunnan ja venäläisyyden vertauskuva. Sävellyksen levytti ensimmäistä kertaa Ekstrafon {{k-ru|"Экстрафон}} kesällä 1915 [[Kiova]]ssa. {{lähde}}
{{Kuuntele
|tiedostonimi=Farewell of Slavianka (stereo).ogg
|otsikko=''Slaavittaren jäähyväiset''
|kuvaus=Kappaleen instrumentaalinen versio Yhdysvaltain rannikkovartioston sotilassoittokunnan esittämänä.}}
{{Ääninäytelaatikko loppu}}
 
'''Slaavittaren jäähyväiset''' ({{k-ru|Прощание славянки|Proštšanie slavjanki}}) on venäläinen marssi, jonka sävelsi [[Tambov]]iin 1912—1913 sijoitetun 7. täydennysratsuväkirykmentin [[trumpetisti|esikuntatrumpetisti]] [[Vasili Agapkin|Vasili Ivanovitš Agapkin]] (1884—1964) sotilasvaskipuhallinorkesterille. Instrumentaalisävelmästä tuli suosittu jo [[Ensimmäinen Balkanin sota|ensimmäisen Balkanin sodan aikana]]. Laulun sanoissa kerrotaan sotaan junalla lähtevistä sotilaista ja heille jäähyväisiä asemalla jättävistä slaavittarista. Sävelmästä tuli suosittu Venäjän keisarikunnan ja venäläisyyden vertauskuva. Sävellyksen levytti ensimmäistä kertaa Ekstrafon {{k-ru|"Экстрафон}} kesällä 1915 [[Kiova]]ssa. {{lähde}}
 
Suomessa tunnettu työväenlaulu [[Vapaa Venäjä]] on tehty samaan säveleen.
 
Laulun uskotaan perustuvan [[Venäjän–Japanin sota|Venäjän–Japanin sodan]] aikaiseen kiellettyyn lauluun ''Ah, miksi meidät värvättiin sotilaiksi'' ({{k-ru|Ах, зачем нас забрили в солдаты|Ah, zatšem nas zabrili v soldaty}}). {{lähde}} Sävelmässä oli kaksi osaa. Agapkin vei työnsä sotilaskapellimestari, säveltäjälle ja sovittajalle, Jakov Borodinille, jota sävellys miellytti. Yhdessä Agapkin ja Borodov tekivät sävelmään kolmannenkin osan.
 
Laulu on marssin muotoinen jäähyväislaulu, mutta siihen on sävelletty tätä poliittisempiakin sanoituksia, jotka korostavat Venäjän voimaa. [[Venäjän sisällissota|Venäjän sisällissodan]] aikana siitä tuli {{selvennä}}
 
Yksi tällainen on irkutskilaisen A. Mingalevan versio .<ref>http://www.stanford.edu/class/slavgen194a/audio/proshchanie_slavianki2.htm</ref> <ref>http://www.youtube.com/watch?v=ZH0M_8crpRg</ref>
 
Venäjän federaation presidentti [[Vladimir Putin]]ia tervehdittiin maaliskuussa 2001 [[Soul (kaupunki)|Soulissa]] Venäjän federaation ja Korean tasavallan kansallishymnien jälkeen kolmanneksi ''Slaavittaren jäähyväisillä''. Sävelmästä on uusin sanoituksin Sergei Bodrovin 1996 ilmestyneen sodanvastaisen ''Kaukasuksen vanki'' -nimisen elokuvan teemasävelmä.