Ero sivun ”Matti Yrjänä Joensuu” versioiden välillä

250 merkkiä lisätty ,  9 vuotta sitten
kuva, linkki ym.
(Lisätään Metatieto-malline; vaihdetaan DEFAULTSORT AAKKOSTUKSEEN)
(kuva, linkki ym.)
{{Kirjailija
| nimi = Matti Yrjänä Joensuu
| kuva = Matti Yrjänä Joensuu.jpg
| kuvankoko = 250 px
| kuvateksti = Matti Yrjänä Joensuu lokakuussa 2010.
| salanimi =
| syntymäaika = {{syntymäaika ja ikä|31|10|1948}}
| aiheet = [[rikos]]
| liike =
| tuotannon kieli = [[suomi]]
| debyyttiteokset = ''Väkivallan virkamies'' ([[1976]])
| sivusto =
| palkinnot = [[Valtion kirjallisuuspalkinto]], [[Vuoden johtolanka -palkinto]]
| huomioita =
}}
'''Matti Yrjänä Joensuu''' (s. [[31. lokakuuta]] [[1948]] [[Helsinki]]) on Suomen arvostetuimpia [[rikoskirjallisuus|rikoskirjailijoita]]. Joensuun tähänastinen tuotanto koostuu 12  [[romaani]]sta. Hänelle on myönnetty [[Valtion kirjallisuuspalkinto]] 1982, [[Vuoden johtolanka -palkinto]] 1985, 1994 ja 2004, ja hän on ollut kaksi kertaa [[Finlandia-palkinto|Finlandia]]-ehdokkaana. Joensuu valmistui [[poliisi]]ksi vuonna [[1973]] ja on toiminut rikostutkijana Helsingin poliisilaitoksen väkivaltatoimistossa sekä päivystävänä ylikonstaapelina, kunnes jäi eläkkeelle vuonna 2006.
 
Joensuun romaanien päähenkilö, vanhempi konstaapeli [[Timo Harjunpää]], on sympaattinen henkilöhahmo, joka suhtautuu yhtä inhimillisesti työssään kohtaamiinsa rikollisiin kuin perheeseensä. Joensuu kuvaa myös henkilöittensä ajatusmaailmaa.
 
Vuosikymmenen tauon jälkeen Joensuu julkaisi vuonna [[2003]] romaanin ''Harjunpää ja pahan pappi'', joka käsittelee [[harhaluulo|deluusio]]issaan satunnaisia uhreja [[Helsingin metro]]n alle tyrkkivän Markus Luukas Paavali Heinon tapausta. Uusin Harjunpää-romaani, ''Harjunpää ja rautahuone'', ilmestyi syyskuussa 2010<ref>.[http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Matti+Yrj%C3%A4n%C3%A4+Joensuulta+uusi+Harjunp%C3%A4%C3%A4-kirja+syyskuussa/1135253456878 ”Matti Yrjänä Joensuulta uusi Harjunpää-kirja syyskuussa”. ''HS.fi'', 5.3.2010]. Viitattu 6.3.2010.</ref>.
 
Joensuun teoksia on käännetty 14 kielelle: [[englannin kieli|englanniksi]], [[bulgarian kieli|bulgariaksi]], [[hollannin kieli|hollanniksi]], [[italian kieli|italiaksi]], [[norjan kieli|norjaksi]], [[puolan kieli|puolaksi]], [[ranskan kieli|ranskaksi]], [[ruotsin kieli|ruotsiksi]], [[saksan kieli|saksaksi]], [[slovakin kieli|slovakiksi]], [[tanskan kieli|tanskaksi]], [[unkarin kieli|unkariksi]], [[venäjän kieli|venäjäksi]] ja [[viron kieli|viroksi]].
== Dramatisoinnit ==
 
Useita Joensuun romaaneista on dramatisoitu tv-sarjoiksi, kuunnelmiksi ja näytelmiksi. Harjunpää-kirjoista samannimisiksi kuunnelmasovituksiksi on tehty ...''Harjunpää ja rakkauden lait'' (1987), ...''Harjunpää ja kiusantekijät'' (1989), ...''Harjunpää ja poliisin poika'' (1990), sekä ...''Harjunpää ja heimolaiset'' (1991). Ne on ohjannut Rauni Ranta ja dramatisoinut Timo Kanerva. Harjunpäätä esittää Petteri Sallinen ja Onervaa Elli Castrén. Viidestä filmatisoinnista neljä on ohjannut [[Åke Lindman]].
 
1980-luvulla Lindman ohjasi ruotsinkielisiksi, neliosaisiksi tv-sarjoiksi teokset ''Harjunpää ja kapteeni Karhu'' (nimellä ''Harjunpää ja kylmä kuolema'' / ''Harjunpää och kalla döden'', 1983) sekä ''Harjunpää ja ahdistelija'' (''Harjunpää och antastaren'', 1985). Kummassakin Harjunpäätä esitti [[Johan Simberg]]. Lindmanin suomeksi toteutetussa tv-sarjassa ''Harjunpää ja heimolaiset'' (1995) Harjunpäänä nähdään [[Kari Heiskanen]]. Lindman on ohjannut myös yhden elokuvan:, vuonna 1993 valmistuneen ''Harjunpään ja kiusantekijät''.
 
Vuonna 2007 [[Juha Lehtola]] ohjasi tv-sarjan ''Rakkauden nälkä'' romaanin ''Harjunpää ja rakkauden nälkä'' pohjalta. Sarja voitti Vuodenvuoden parhaan draamasarjan Venlan, [[Kultainen TV|Kultainen TV]] -palkinnon ja Koura -kunniamaininnan 2007.
 
Romaanista ''[[Harjunpää ja pahan pappi]]'', on tehty elokuva suomalais-saksalaisena yhteistuotantona. Elokuvassa Harjunpäätä esittää [[Peter Franzén]], ja se ilmestyi elokuvateattereihin lokakuussa 2010. Elokuvan juoni poikkeaa melko paljon kirjasta.
 
== Tuotanto ==
* {{Kirjaviite| Tekijä=| Nimeke=Harjunpää ja rautahuone | Julkaisija=Otava | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 951-1-24742-5}}
 
== Lähteet ja kirjailijasta muualla ==
* [http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/j-l/joensuu_matti_yrjana/fi_FI/joensuu_matti_yrjana/ Otava: Joensuu, Matti Yrjänä]
* Else Turunen: "Tabula rasa", [http://www.otava-kuvalehdet.fi/ajankohtaista/16-17joensuu.pdf Otava-Kuvalehdet: Ajankohtaista], Matti Yrjänä Joensuun haastattelu.
* [http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=7&ag=69&t=690&a=06539 YLE Elävä arkisto/Arkivet: Harjunpää och antastaren]
*[http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=7&ag=69&t=690&a=06921 YLE Elävä arkisto/Arkivet: Harjunpää och kalla döden]
 
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
 
== KirjallisuuttaAiheesta muualla ==
* [http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=286 Matti Yrjänä Joensuu Sanojen ajassa]
* [http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=7&ag=69&t=690&a=06539 YLE Elävä arkisto / Arkivet: Harjunpää och antastaren]
*[http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=7&ag=69&t=690&a=06921 YLE Elävä arkisto / Arkivet: Harjunpää och kalla döden]
*Ruohonen, Voitto: ''Paha meidän kanssamme: Matti Yrjänä Joensuun romaanien yhteiskuntakuvasta'', Otava, 2005.
 
6 793

muokkausta