Ero sivun ”J. K. Kari” versioiden välillä

343 merkkiä lisätty ,  10 vuotta sitten
Lähde + pari lisätietoa
(Lähde + pari lisätietoa)
'''Juho Kyösti Kari''', yleensä vain '''J. K. Kari''' ([[30. toukokuuta]] [[1868]], [[Oulu]] – [[19. elokuuta]] [[1921]], [[Kotka (kaupunki)|Kotka]]), oli kansakoulunopettaja[[opettaja]], [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|Suomen sosialidemokraattisen puolue]]en [[puoluesihteeri]] ja rahastonhoitaja, valtiopäivämies sekä [[senaattori]].
 
==Elämäkerta==
J. K. Karin isä oli merimies Magnus Johansson ja äiti Katarina Galenius. Hän avioitui Anna Kiljanderin (k. 1936) kanssa 1892. Kari pääsi ylioppilaaksi 1888. Toimittuaan sanomalehtimiehenä ja valmistuitullivirkailijan [[kansakoulunopettaja]]ksihän jatkoi opintojaan, valmistuen kansakoulunopettajaksi [[Jyväskylän seminaari]]sta 1893. Valmistumisensa jälkeen Kari toimi [[Koivulan kasvatuslaitos|Koivulan kasvatuslaitoksen]] opettajana vuosina 1893–1894 ja kansakoulunopettajana [[Turku|Turussa]] 1894–1905.
 
1800-luvun loppuvuosina Kari liittyi työväenliikkeeseen ja kohosi nopeasti merkittäviin asemiin. Hän toimi ensin Turun työväenyhdistyksen sihteerinä ja sitten Suomen työväenpuolueen ensimmäisenä puoluesihteerinä ja taloudenhoitajana vuosina 1899–1905. [[Turun kaupunginvaltuusto]]n jäsen hän oli vuosina 1904–1905, jolloin oli voimassa omistamiseen ja säätyasemaan perustuva äänioikeus. Hän osallistui myös yhtenä ensimmäisistä sosialidemokraateista valtiopäivätyöskentelyyn, toimien ja edustiporvarissäädyn porvarissäätyäedustajana vuoden 1904–1905 valtiopäivillä.
Valmistumisensa jälkeen Kari toimi [[Koivulan kasvatuslaitos|Koivulan kasvatuslaitoksen]] opettajana vuosina 1893–1894 ja kansakoulunopettajana [[Turku|Turussa]] 1894–1905.
 
1800-luvun loppuvuosina Kari liittyi työväenliikkeeseen ja kohosi nopeasti merkittäviin asemiin. Hän toimi Suomen työväenpuolueen ensimmäisenä puoluesihteerinä ja taloudenhoitajana vuosina 1899–1905. [[Turun kaupunginvaltuusto]]n jäsen hän oli vuosina 1904–1905, jolloin oli voimassa omistamiseen ja säätyasemaan perustuva äänioikeus. Hän osallistui myös yhtenä ensimmäisistä sosialidemokraateista valtiopäivätyöskentelyyn ja edusti porvarissäätyä vuoden 1904–1905 valtiopäivillä.
 
==Senaattori==
Kesäkuussa 1917 Sosialidemokraattinen puolueen IX puoluekokous antoi J. K. karille hyvityksen ja kutsui hänet uudelleen puolueen jäseneksi. Puolue oli muuttunut ja muuttanut periaatteistaan, sillä [[Oskari Tokoi]]n johtama senaatti oli tullut valtaan juuri vuonna 1917.
 
J. K. Kari osallistui jatkuvasti työväenliikkeen keskusteluihin kirjoituksillaan ja hän oli Kotkassa ilmestyvän [[Viikko-Eteenpäin|Eteenpäin]]-sanomalehden toimittajana. Hän oli myös [[Suomen Ammattijärjestö]]n sihteerinä ja Kotkan poliisimestarina lyhyitä aikoja sekä eduskunnan työväenasianvaliokunnan sihteerinä. Ennen nimitystään [[Kotkan kaupunginvaltuusto]]n sihteeriksi, jossa tehtävässä hän toimi kuolemaansa saakka, hän toimiehti lyhyitätoimia aikojamyös [[Suomen Sahateollisuustyöväen Liitto|Suomen Sahateollisuustyöväen Liiton]] sihteerinä ja taloudenhoitajana.
 
==Kirjoitustyöt==
 
==Lähteet==
* Olavi Aaltonen: J. K. Kari. teoksessa ''Tiennäyttäjät'', toim. Hannu Soikkanen, Helsinki, Tammi, 1967. ss. 319–359.
* {{kirjaviite| Tekijä=Ilmari Heikinheimo| Vuosi= 1955 | Nimike= Suomen elämäkerrasto| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö| Julkaisupaikka=Helsinki }} Sivu 373.
 
{{Wikiaineisto}}
[[Luokka:Suomalaisten puolueiden puoluesihteerit]]
[[Luokka:Suomentajat]]
[[Luokka:Suomalaiset opettajat]]
[[Luokka:Vuonna 1868 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1921 kuolleet]]
19 023

muokkausta