Wikipedia

Ero sivun ”Katarina kaunis leski” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
97 230 muokkausta
lisää
Rivi 6:
| ohjaaja = [[Toivo Särkkä]]
| käsikirjoittaja = Toivo Särkkä
| perustuu = [[Serp]]in näytelmään ''Katarina, kaunis leski'', 1948
| tuottaja = Toivo Särkkä
| säveltäjä = [[Heikki Aaltoila]]
| kuvaaja = [[Kalle Peronkoski]]
| leikkaaja = [[Armas Vallasvuo]]
| lavastaja = [[Karl Fager]]
| pääosat = [[Eeva-Kaarina Volanen]]<br>[[Martti Katajisto]]
| maa = [[Suomi]]
| tuotantoyhtiö = [[Suomen Filmiteollisuus|Suomen Filmiteollisuus SF]]
| ensi-ilta = [[17. marraskuuta]] [[1950]]
| kesto = 89 minuuttia
Rivi 24 ⟶ 26:
| elonet = ek2mlo
}}
'''Katarina kaunis leski''' (''Katarina,on den[[Toivo vackraSärkkä|Toivo änkan'')Särkän]] onohjaama suomalainen mustavalkoelokuva vuodelta [[1950]]. Se perustuu [[Serp]]in saman nimiseen [[rokokoo]]-näytelmään. Elokuva ajoittuu [[1790-luku|1790-luvun]] alkuun. Tyyliltään se on [[epookki]]komedia, jonka aiheena on nuoren ja rikkaan turkulaislesken, Katarina Thorwöstin hupaisat lemmenkiemurat. Vahvasti karrikoidut kilpakosijat piirittävät Katarinaa, mutta komea luutnantti sekoittaa kuviot. Televisiossa ''Katarina kaunis leski'' -elokuvaa on esitetty nimellä ''Katariina kaunis leski''. Kotikatsomoissa se nähtiin ensi kerran [[3. elokuuta]] [[1962]]. Elokuva on julkaistu myös [[DVD]]:nä.▼
 
==Näyttelijät==
▲'''Katarina kaunis leski''' (''Katarina, den vackra änkan'') on suomalainen mustavalkoelokuva vuodelta [[1950]]. Se perustuu [[Serp]]in saman nimiseen [[rokokoo]]-näytelmään. Elokuva ajoittuu [[1790-luku|1790-luvun]] alkuun. Tyyliltään se on [[epookki]]komedia, jonka aiheena on nuoren ja rikkaan turkulaislesken, Katarina Thorwöstin hupaisat lemmenkiemurat. Vahvasti karrikoidut kilpakosijat piirittävät Katarinaa, mutta komea luutnantti sekoittaa kuviot. Televisiossa ''Katarina kaunis leski'' -elokuvaa on esitetty nimellä ''Katariina kaunis leski''. Kotikatsomoissa se nähtiin ensi kerran [[3. elokuuta]] [[1962]]. Elokuva on julkaistu myös [[DVD]]:nä.
 
==Henkilöt==
 
===Pääosat===
 
{{Näyttelijä-rooli
|'''Näyttelijä'''|'''Rooli'''
|[[Eeva-Kaarina Volanen]]|Katarina Elisabet ThorwöstThormöst
|[[Martti Katajisto]]|luutnanttiLuutnantti Carl-Magnus Schildt
}}
|[[Rauha Rentola]]|mamselliMamselli Augusta EufresyneE. Schenbeck▼
 
|[[Jalmari Rinne]]|dosenttiDosentti Torsten F. Cajalén▼
===Sivuosat===
|[[Henny Waljus]]|Reetta KorhotarKreetta▼
 
|[[Tyyne Haarla]]|Brita-Sofia Allén
{{Näyttelijä-rooli
▲|[[Henny Waljus]]|Reetta Korhotar
▲|[[Rauha Rentola]]|mamselli Augusta Eufresyne Schenbeck
▲|[[Jalmari Rinne]]|dosentti Torsten F. Cajalén
|[[Unto Salminen]]|pastori Daniel Manasse Martesius
|[[TyyneRakel HaarlaLaakso]]|Brita-SofiaMatami AllénHast
|[[Arvo Lehesmaa]]|pormestari Leevi Allén
|[[Raakel Laakso]]|Matami Hast
|[[Jorma Nortimo]]|tuomari Warlin
|[[Leo Riuttu]]|Antti▼
|[[Thure Bahne]]|kapteeni Pipping
▲|[[Leo Riuttu]]|Antti
|[[Eero Kilpi]]|professori Johannes ThorwöstThormöst
|[[Annie Sundman]]|Carl-Magnuksen isoäiti▼
|[[Aarne Laine]]|mies kapakassa
|[[Matti Aulos]]|tuomari
|[[Leevi Linko]]|oikeuden kirjuri
|[[Rauni Luoma]]|turkulaisnainen
|[[Laina Laine]]|mökineukko
|[[Ida Salmi]]|Heta, palvelija
|[[Joel Asikainen]]|haastemies
|[[Mauri Jaakkola]]|Mikko
|[[Varma Lahtinen]]|Zimmermannin leski
|[[Oiva Sala]]|pappi
|[[Heimo Lepistö]]|lainanperijä
|[[Kauko Vuorensola]]|tuomarin palvelija
|[[Waldemar Wohlström]]|panttilainaaja
▲|[[Annie Sundman]]|Carl-MagnuksenMagnus Schildtin isoäiti
}}
 
==Juoni==
 
{{juonipaljastus}}
 
Eletään vuotta [[1790]] [[Suomi|Suomen]] [[Turku|Turussa]]. Nuori ja kaunis Katarina Thorwöst on mennyt naimisiin itseään huomattavasti vanhemman miehen, professori Johannes Thorwöstin kanssa. Avioliittoa kestää vuoden verran, ja Katarina jää leskeksi. Nyt hän seisoo kuuntelemassa [[Testamentti|testamentin]] lukua seuranaan palvelijattarensa Reetta Korhotar. Katarina perii miehensä koko omaisuuden: 40&nbsp;000 [[taaleri]]a ja ison kivitalon. Professorin erityisenä toiveena on, että Katarina löytäisi itselleen miehen leskivuotensa loputtua. Leskelle ilmaantuukin saman tien kaksi kosijaa, dosentti Cajalén ja pastori Martesius. Ollessaan kävelyllä Katarina kohtaa [[Turun akatemia]]n uuden [[miekkailu]]n opettajan, luutnantti Carl-Magnus Schildtin, jonka hän hieman aiemmin on tavannut maantiellä kaupungin lähistöllä. He eivät tunne toisiaan entuudestaan - Katarina on syntyään turkulainen ja Carl-Magnus on vasta saapunut kaupunkiin.
 
Rivi 64 ⟶ 68:
 
Huonokuuloinen isoäiti käsittää Katarinan ja Carl-Magnuksen olevan naimisissa. Luutnantti yrittää turhaan oikoa väärinkäsitystä. Isoäidin mielestä Katarina on jo Hovilan nuori armo ja hän suorastaan vaatii Carl-Magnusta menemään samaan makuuhuoneeseen Katarinan kanssa. Cajalén katsoo, että rakastavaisten pako yön sylissä todistaa Katarinan rikkoneen hovioikeuden määräyksen. Kohtalo puuttuu peliin: Eufresyne perii enoltaan 30&nbsp;000 taaleria, ja Cajalén alkaa saman tien piirittää mamsellia, jota hän aiemmin on ylenkatsonut. Hovilaan kiirii tieto, että Cajalén on perunut valituksensa hovioikeudelle. Ja niin Hovilassa voidaan aloittaa Katarinan ja Carl-Magnuksen häiden valmistelu!
 
{{juonipaljastus loppu}}
 
==Kuvausaika ja -paikat==
 
''Katarina kaunis leski'' kuvattiin kesällä 1950. Kuvauspaikkoina olivat muun muassa Turku ja [[Porvoo]]n vanhakaupunki; Katarinan asuintaloa esitti Porvoon Museon Edelfelt-Vallgrenmuseon talo Välikadulla. Souturetki Aurajoella kuvattiin [[Vantaanjoki|Vantaanjoella]] [[Vantaa|Helsingin maalaiskunnassa]]. Helsingissä kuvauksia tehtiin [[Lehtisaari|Lehtisaaressa]] ja [[Herttoniemi|Herttoniemessä]]. Hovilan kartano oli [[Oitbackan kartano]] [[Kirkkonummi|Kirkkonummella]].
 
==Arvioinnit==
Aikalaiskriitikot suhtautuivat elokuvaan ''Katarina kaunis leski'' sangen nuivasti. [[Aamulehti|Aamulehden]] kriitikko löysi myönteistä kerrottavaa ohjaajasta: "Juuri tällaiset romanttis-historialliset ajankuvat ovat Toivo Särkän varsinaista ohjaajanalaa ja niiden parissa hän on päässyt erinomaisiin saavutuksiin." Elokuva nähtiin jatkumona Särkän ohjaamille epookkiteoksille ''Runon kuningas ja muuttolintu'' ja ''Katupeilin takana''. Yleisesti kriitikot pitivät elokuvaa heikompana kuin vuotta aiemmin valmistunutta elokuvaa ''Katupeilin takana'', jossa pääosassa oli niin ikään Volanen ja naissivuosassa Valjus. [[Helsingin Sanomat]] piti kuvausta epäonnistuneena, Peronkoskelta oli totuttu näkemään tasokkaampaa jälkeä.<ref name=SKF>Suomen kansallisfilmografia 4, sivut 296–298</ref>
 
Aikalaiskriitikot suhtautuivat elokuvakappaleeseen ''Katarina kaunis leski'' sangen nuivasti. [[Aamulehti]] löysi myönteistä kerrottavaa ohjaajasta: "Juuri tällaiset romanttis-historialliset ajankuvat ovat Toivo Särkän varsinaista ohjaajanalaa ja niiden parissa hän on päässyt erinomaisiin saavutuksiin." Elokuva nähtiin jatkumona Särkän ohjaamille epookkiteoksille ''Runon kuningas ja muuttolintu'' ja ''Katupeilin takana''. Yleisesti kriitikot pitivät elokuvaa ''Katarina kaunis leski'' heikompana kuin vuotta aiemmin valmistunutta elokuvaa ''Katupeilin takana'', jossa pääosassa oli niin ikään Volanen ja naissivuosassa Valjus. [[Helsingin Sanomat]] piti kuvausta epäonnistuneena, Peronkoskelta oli totuttu näkemään tasokkaampaa jälkeä. Näyttelijöistä saivat risuja Volanen ja Katajisto, Rentola sitä vastoin sai ruusuja mamsellin osastaan. Kosijoiden Cajalén ja Martesius voimakkaan farssikorostuksen katsottiin suorastaan varastaneen show'n pääparilta. Camera arvioi Katajiston suoriutumista: "Martti Katajisto luutnanttina on muhkeassa univormussaan kovasti komea, mutta hänen näyttelemisensä on usein pingoittunutta, ikään kuin itseään tarkkailevaa." Cameran mielestä Katajisto ei edelleenkään ollut "toteuttanut lupausta", jonka hän antoi vahvalla Nokia-tutkielmallaan elokuvassa ''[[Ihmiset suviyössä]]'' vuonna 1948.<ref>Suomen kansallisfilmografia 4, sivut 296–298<name=SKF/ref>
 
2000-luvun kriitikko pitää elokuvaa paitsi teatraalisena, myös hentona ja tyhjänpäiväisenä.<ref name=tvm>Päivän elokuvia, Tv-maailma, 41/2011 sivu 21</ref>
==Huomioita==▼
 
▲==Huomioita==
Serpin näytelmä ''Katarina, kaunis leski'' sai ensi-iltansa [[Suomen Kansallisteatteri]]ssa [[29. lokakuuta]] [[1948]]. Lavalla Katarinaa tulkitsi [[Ansa Ikonen]]. Näytelmä oli kauden 1948–1949 menetyskappale.<ref>Suomen kansallisfilmografia 4, sivut 294 ja 298</ref>
Elokuvaversiossa tapahtumat laajennettiin Katarinan asunnosta muualle Turkuun ja lähiympäristöön aina Mynämäkeä myöten. Elokuvan loppuratkaisu poikkeaa näytelmästä. Siinä on nähty piirteitä ranskalaiskomediasta ''La Belle aventure'' (1913), jonka suomenkielinen versio ''Ihana seikkailu'' sai ensiesityksensä Kansallisteatterissa 1919. Särkkä ohjasi aiheesta värielokuvan ''[[Ihana seikkailu]]'' vuonna 1962.
Rivi 87 ⟶ 90:
*Suomen kansallisfilmografia 4, ISBN 951-37-0575-7
*Elonet ''Katarina kaunis leski''
 
{{viitteet}}
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Katarina_kaunis_leski”