Ero sivun ”Liudennus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
TXiKiBoT (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: ro:Palatalizare
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 14:
Muutamissa [[romaaniset kielet|romaanisissa kielissä]] esiintyy liudentuneet l- ja n-äänteet. [[Espanjan kieli|Espanjassa]] ja [[katalaani]]ssa liudentunutta l:ää merkitään geminaatta-l:llä ('''ll''') ''llama'' [l<sup>j</sup>ama] "laama", ''caballo'' [ka'val<sup>j</sup>o] "hevonen"; [[portugalin kieli|portugalissa]] puolestaan digrafilla '''lh''' ''mulher'' [mul<sup>j</sup>e'r] "nainen" ja [[Italian kieli|Italiassa]] grafeemiryppäällä gli ('''meglio''') "parempi". Liudentunutta n:ää merkitään espanjassa '''ñ''':llä ''mañana'' [ma'n<sup>j</sup>ana] "aamu", katalaanissa digrafilla '''ny''' ''Catalunya'' [katalun<sup>j</sup>a] "Katalonia", ranskassa '''gn''' ''montagne'' [mõtan<sup>j</sup>] "vuoristo", kuten myös italiassa ''montagna''; portugalissa äänteen merkkinä on digrafi '''nh''' ''cunha'' [kun<sup>j</sup>a] "kiila".
 
[[Ranskan kieli|RanskasssaRanskassa]] esiintyi aikaisemmin myös liudentunut l, joka kirjoitettiin '''ill''' tai sanan lopussa '''il'''. Nykyranskassa se on kuitenkin muuttunut kokonaan j-äänteeksi. Myös useissa Latinalaisen Amerikan maissa liudentunut konsonantti on muuttunut kokonaan j-äänteeksi. Espanjassa tätä kutsutaan nimellä ''ieismo'' ja sitä pidetään sosiaalisesti hyvin stigmaattisena merkkinä.
 
== Historiallinen palatalisaatio ==