[[Image:Bolshevik-meeting.jpg|thumb|BolsevikkienBolševikkien puoluekokous, Lenin oikealla]]
'''Bolševikit''' ({{k-ru|большевики}}) oli [[Vladimir Lenin]]in johtama ryhmä [[Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue|Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa]] ja sittemmin oma [[puolue]]ensa. [[Sosiaalidemokratia|Sosiaalidemokraatti]]en toinen ryhmä tunnettiin nimellä mensevikit. Sanat tulevat [[venäjän kieli|venäjän]] enemmistöä ja vähemmistöä tarkoittavista sanoista.
Sosiaalidemokraattinen puolue perustettiin 1898 [[Minsk]]issä yhdistämään [[Venäjän keisarikunta|Venäjä]]n [[vasemmisto]]ryhmät. Toisessa [[puoluekokous|puoluekokouksessaan]] 1903 puolue jakautui kahteen kilpailevaan ryhmään. Leninin päämääränä oli kehittää puolueesta pienen [[vallankumous|vallankumouksellisen]] ryhmän puolue ja hän vastusti [[eurooppa]]laisten [[sosialismi|sosialististen]] puolueiden suuren jäsenmäärän mallia. Leninin ryhmä itse asiassa hävisi kiistan, mutta sen jäseniä nimitettiin bolsevikeiksibolševikeiksi, koska he olivat voittaneet äänestyksen [[Iskra]]-lehden [[toimittaja]]kunnan kokoonpanosta. Ryhmien väliset todelliset voimasuhteet olivat varsinkin alkuun epäselvät, koska monet puolueen jäsenet eivät halunneet valita osapuolten välillä.
BolsevikitBolševikit järjestivät [[Praha]]ssa vuonna 1912 sosiaalidemokraattien puoluekonferenssin, jonne ei kutsuttu suurinta osaa mensevikeistä. Kokoukseen saapui lopulta 18 edustajaa, joista 16 oli bolsevikkejäbolševikkejä. Prahan konferenssi ilmoitti itsensä oikeutetuksi päättämään koko puolueen asioista ja se valitsi mm. uuden [[keskuskomitea]]n. Huhtikuussa alkoi ilmestyä bolsevikkienbolševikkien lehti [[Pravda]].<ref>Robert Service: Lenin (WSOY 2004), s. 238–248.</ref> Tästä lähtien ryhmä tunnettiin nimellä ''[[Neuvostoliiton kommunistinen puolue|Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue (bolsevikitbolševikit)]]''.<ref>Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (bolshevikkien) historia. Lyhyt oppikurssi (Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike 1949), s. 161–162.</ref> Venäjän [[parlamentti|parlamentissa]], [[Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma|valtioduuma]]ssa bolsevikitbolševikit muodostivat sosiaalidemokraateista erillisen ryhmänsä seuraavana vuonna.<ref>Robert Service: Lenin (WSOY 2004), s. 255.</ref>
Virallisesti bolsevikitbolševikit erosivat sosiaalidemokraateista ja muodostivat oman puolueen [[helmikuun vallankumous|helmikuun vallankumouksen]] jälkeen toukokuussa 1917.<ref>[http://publ.lib.ru/ARCHIVES/K/KPSS/_KPSS.html#107 7-я (апрельская) Всероссийская конференция РСДРП(б); Петроградская общегородская конференция РСДРП(б) (апрель 1917 года): Протоколы.] КПСС, Публичная Библиотека {{ru}}</ref> MarraskuussaMarraskuun 1917 suorittamansa [[lokakuunLokakuun vallankumous|lokakuun vallankaappauksenvallankumoksen]] jälkeen bolsevikitbolševikit muuttivat maaliskuussa 1918 puolueen nimen muotoon ''Venäjän kommunistinen puolue (bolševikit)''<ref>[http://publ.lib.ru/ARCHIVES/K/KPSS/_KPSS.html#007 7-й экстренный съезд РКП(б) (март 1918 года): Стенографический отчет.] КПСС, Публичная Библиотека {{ru}}</ref>, jolloin myös puolueen jäseniä alettiin kutsua [[kommunismi|kommunisteiksi]].
Alkuaikojen bolševikkeihin kuului paljon [[juutalaiset|juutalaisia]], joita oli noin 16% ja huomattavasti enemmän Venäjän tukemissa naapurivaltioiden kommunistisissa liikkeissä.<ref>Kalervo Hovi ''Puolan historia'', ISBN 951-1-11207-4</ref>
