Ero sivun ”Pussiliito-oravat” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p w
Rivi 24:
Kaikilla pussiliito-oravilla selvät kasvomerkit ja selkäraita, isot alaetuhampaat ja nelikärkiset poskihampaat. Ne ovat selvistä omainaispiirteistään huolimatta kuitenkin läheistä sukua [[pussioravat|pussioraville]], joiden kanssa ne kuuluvat samaan ''[[Petauroidea]]''-yläheimoon.
 
Sukujen ''Petaurus'' ja ''Gymnobelideus'' edustajat ovat kasvinsyöjiä, jotka ovat erikoistuneet [[mahla]]an, [[mesi|meteen]] ja muihin kasvinesteisiin. Sen sijaan pussisormieläimet (''Dactylopsila'') syövät pääasiassa hyönteisiä, joita ne [[ai-ai|sormieläimen]] tavoin kaivavat puiden rungoista huomattavan pitkän neljännen sormensa avulla.<ref name="Maailmaneläimet"/> Kaikki lajit elävät pääasiassa puissa ja liikkuvat öisin.<ref name="Maailmaneläimet"/> Näillä pussieläimillä on kehittynyt [[liitopoimu]], joka auttaa niitä liikkumaan tilanteissa, joissa metsän lehväkatos on vajaa. Useimmilla lajeilla on pitkä ja tuuheakarvainen häntä, jonka avulla ne vakauttavat ja ohjaavat liitoaan<ref name="Maailmaneläimet"/>.
 
Pussiliito-oravia elää [[Tasmania]]ssa, manner-[[Australia]]ssa ja [[Uusi-Guinea|Uudessa-Guineassa]] sekä muutamilla näiden alueiden pienillä lähisaarilla.<ref name="Maailmaneläimet">{{Kirjaviite | Tekijä = Nurminen, Matti (toim.)| Nimeke = Maailman eläimet: Nisäkkäät 2 | Vuosi = 1987 |Sivu =416–421, 464| Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tammi | Tunniste = ISBN 951-30-6531-6}}</ref> Heimoon kuuluvaa sokerioravaa pidetään toisinaan Suomessakin [[lemmikkieläin|lemmikkieläimenä]].