Ero sivun ”Pekka Halonen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätään Metatieto-malline |
p →Elämänvaiheet: typo vuosiluvussa |
||
Rivi 30:
[[Kuva:Tienraivaajia Karjalassa.jpg|thumb|300px|left|Pekka Halonen, ''Tienraivaajia Karjalassa'',1900]] Halonen pyrki 1885 [[Jyväskylän seminaari]]in. Hänet hyväksyttiin hyvin arvosanoin, mutta opiskelu jäi pariin päivään, koska hän ei hyväksynyt seminaarin rajoittavia sääntöjä.<ref name="Säisä_95-96" /> Helsingistä Halonen tunsi vain [[Josef Stenbäck]]in, arkkitehdin, joka oli antanut hänelle tunnustusta. Hänen luokseen Halonen ilmaantui yllättäen ilmoittaen aikovansa taiteilijaksi. Syksy meni taideopintoihin valmistautumisessa. Halonen teki töitä rakennuksilla ja teki koristemaalarin töitä kun niitä oli tarjolla. Hänen oli opiskeltava myös ruotsia, sillä Ateneumissa opetettiin ruotsiksi. Halonen valittiin kevätkaudeksi [[Ateneum]]iin, [[Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu]]un<ref name="Säisä_95-96">Säisä s. 95–96.</ref>. Hän kirjoitti kotiin joutuvansa aamulta puoli kymmenestä iltaseitsemään maalaamaan "alastomia rotjakkeita". Keväällä Halonen sai kolmen muun oppilaan kanssa koulun hopeakynän palkinnoksi edistymisestä ja ahkeruudesta. Kesän Halonen työskenteli ahkerasti, mutta ansiot jäivät kuitenkin niin heikoiksi, että hän joutui syksyllä pyytämään kotikunnastaan köyhäintodistusta voidakseen jatkaa opiskeluaan Ateneumissa. Köyhäintodistus piti kirjoittaa ruotsiksi, "sillä suomalainen ei tahdo kelvata mihinkään"<ref name="Säisä_95-96" />.
Halonen opiskeli [[Kuvataideakatemia|Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa]] vuodesta [[1886]] vuoteen 1890. Hänen opettajinaan olivat [[Carl Jahn]] ja [[Fredrik Ahlstedt]], ja opiskelutovereina mun muassa [[Albert Gebhard]], [[Ellen Thesleff]] ja [[Väinö Blomstedt]].<ref name="tuusulan_nettisivut">{{Verkkoviite|Osoite= http://www.tuusula.fi/museot/halosenniemi/tekstisivu.tmpl?numero=469827584|Nimeke= Tuusulan kunta/Halosenniemi |Julkaisija=Tuusulan kunta|Luettu=15.06.2008}}</ref> Pekka Halonen oli 1888 avatun Ateneum-rakennuksen ensimmäisiä opiskelijoita.<ref name="KasTaidetta012008" />. Hän sai erinomaiset arvosanat ja oppilasstipendinä 200 markkaa. Kesän
Syksyllä 1890 Halonen lähti [[Pariisi]]in opiskelemaan [[Académie Julian]]issa. Hän palasi Lapinlahdelle keväällä 1891 ja maalasi Liponsaaressa läpimurtoteoksensa ''Niittomiehet''<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.parkkinen.org/vaisalanmaki7.html | Nimeke = Niittomiehet | Tekijä = Pekka Halonen | Tiedostomuoto = | Selite = kuva teoksesta | Julkaisu = | Ajankohta = 1891 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 24.5.2011 | Kieli = }}</ref>, joka oli esillä syksyllä Suomen Taiteilijain ensimmäisessä näyttelyssä. ''Niittomiehissä'' mallina oli Antti-veli ja [[Väisälänmäki]] näkyy siinä taustalla.<ref>Säisä s. 98</ref> Halonen jatkoi talvella opintojaan Pariisissa ja palasi keväällä 1892 Suomeen, jolloin hän tutustui laivamatkalla tulevaan puolisoonsa Maija Mäkiseen. Maija Mäkisen isä oli Sortavalan seminaarin lehtori.<ref name="Säisä_100">Säisä s. 100.</ref>
| |||