Ero sivun ”Saku Koivu” versioiden välillä

Koivu siirtyi kaudeksi [[NHL-kausi 1995–1996|1995–1996]] [[NHL|NHL:ään]] edustamaan [[Montreal Canadiens]]in joukkuetta, joka varasi tämän vuorolla 21 NHL:n vuoden 1993 varaustilaisuudessa. Hän teki ensimmäisen NHL-maalinsa kauden 7. ottelussa [[Los Angeles Kings]]iä vastaan [[23. lokakuuta]] [[1995]].{{lähde}} Koivu teki kaudella neljänneksi eniten pisteitä tulokkaista, kun hän teki 20 maalia ja 45 pistettä. Hän pelasi kaudella jokaisen ottelun ja oli heti [[Montreal Canadiens|Canadiensin]] luottopelaajia. Canadiens pääsi pudotuspeleihin, joissa se kuitenkin putosi [[New York Rangers]]ia vastaan. Koivu oli joukkoeensajoukkueensa neljänneksi tehokkain pudotuspeleissä.

Seuraavana syksynä Koivu johti liigan pistepörssiä, kunnes hän joutui sivuun pariksi kuukaudeksi polvivamman vuoksi.<ref name="IS/3.7.2009">{{Lehtiviite | Tekijä= | Otsikko=Saku Koivun ja Montrealin 16 vuoden taival | Julkaisu=Ilta-Sanomat/Urheilu | Vuosi=2009 | Numero= 3.7.| Sivut=3}}</ref> Kyseisellä kaudella [[NHL-kausi 1996–1997|1996–1997]] hän pelasi kuitenkikuitenkin reilusti yli piste per peli -tahtia kun hän teki 50 ottelussa 56 pistettä.

Seuraavilla kahdella kaudella Koivu kärsi jälleen loukkaantumisista, mutta pystyi kuitenkin kaudella [[NHL-kausi 1997–1998|1997–1998]] pelaamaan yli 60 ottelua joissa hän teki 57 pistettä. Hänet valittiin myös [[NHL:n tähdistöottelu]]un. Välissä pelattiin [[Jääkiekko talviolympialaisissa 1998|olympialaiset]], joissa Koivu voitti pistepörssin yhdessä maajoukkoeuransamaajoukkueuransa aikaisen tutkaparinsa [[Teemu Selänne|Teemu Selänteen]] kanssa. Lisäksi Koivu toimi [[Suomen jääkiekkomaajoukkue|Suomen]]kapteenina, virassa jossa hän tulisi olemaan aina maajoukkoeessamaajoukkueessa pelatessaan. Suomi voitti pronssia. Koivun arvostus ja merkitys Montrealin joukkueelle kasvoi kasvamistaan ja johdonmukaisena seurauksena hänet nostettiin kaudella [[NHL-kausi 1998–1999|1999]] Canadiensin [[kapteeni]]ksi. Hänestä tuli myös ensimmäinen [[Eurooppa]]lainen kapteeni Canadiensin historiassa. Hän pelasi kaudella 65 ottelua joissa hän teki 44 pistettä. Koivu pelasi nyt usein yhdessä [[Mark Recchi]]n kanssa ykkösvitjassa. Koivun rooli Canadiensissa oli olla johtaja ja joukkoeensajoukkueensa ykkössentteri ja -pelintekijä.

Syksyllä 2001 Koivulla todettiin [[non-Hodgkinin lymfooma]] -syöpätauti. Hänen peliuransa ja koko elämäsä oli vaarassa. Koivu oli lähes koko kauden [[NHL-kausi 2001-2002|2001-2002]] poissa, mutta hän palasi NHL-kaukaloon 9. huhtikuuta 2002 Ottawaa vastaan ja sai jäälle luisteltuaan huikaisevat suosionosoitukset kotiyleisöltä. Fanit taputtivat 8 minuuttia Koivulle ''Molson Centerissä''.<ref name="IS/3.7.2009"/> Näin Koivu ehti jäälle jo kevään viimeisiin runkosarjaotteluihin sekä pudotuspeleihin, Keväällä Koivu palkittiin [[Bill Masterton Memorial Trophy]]lla paljolti hänen nopean kaukaloon paluunsa johdosta syöpähoitojen jälkeen. Koivun nopea toipuminen ja taistelu syöpää vastaan painoivat hänet ikuisesti Montreal -fanien sydämiin.

[[NHL-kausi 2002–2003|Kaudella 2002–2003]] Koivu pääsi vihdoin pelaamaan kaikki ottelut ilman loukkaantumisisa ja hän teki NHL-uransa siihenastisen piste-ennätyksen 21+50=71.<ref name="IS/3.7.2009"/> Hän oli joukkoeensajoukkueensa ylivoimaisesti paras pistemies. Hänet kutsuttiin [[NHL:n tähdistöottelu|All Stars]] -otteluun, jossa hän ei kuitenkaan pelannut loukkaantumisen takia. Montreal ei päässyt pudotuspeleihin.

Seuraavalla kaudella Koivulta jäi 13 ottelua väliin loukkaantumisen takia, mutta hän teki 55 pistettä. Montreal eteni nyt pudotuspeleihin joissa Koivu loisti ja oli joukkoeensajoukkueensa tehokkain pelaaja. Montreal kuitenkin putosi toisella kierroksella [[Tampa Bay Lightning]]ia vastaan.

[[NHL]]:ssä oli työsulku kaudella [[NHL:n työsulku 2004–2005|2005]], minkä ajaksi Koivu palasi kotimaahansa ja kasvattajaseuransa [[TPS]]:n riveihin, jota valmensi silloin hänen isänsä [[Jukka Koivu]]. Koivun joukkoekaverijoukkuekaveri ja hyvä ystävä [[Craig Rivet]] liittyi myös jukkoeeseenjoukkueeseen Koivun seuraksi.

Seuraavalla kaudella [[NHL-kausi 2006–2007|2006–2007]] Koivu teki kuitenkin uuden henkilökohtaisen piste-ennätyksensä. Hän teki 22 maalia ja antoi 53 syöttöä keräten siis 75 tehopistettä.<ref name="IS/3.7.2009"/> Hän teki 500. tehopisteensä 9. tammikuuta 2007, kun Canadiens voitti [[Atlanta Trashers]]in 4-2. Montreal ei edennyt pudotuspeleihin, mutta Koivu voitti [[King Clancy Trophy]]n kauden päätteeksi, järjestämästään toiminnasta syövästä kärsiville.

Seuraavalla kaudella [[NHL-kausi 2007–2008|2007–2008]] Koivu jatkoi Canadiensissa ja sen kapteenina. Impact! -lehti rankkasi Koivun 10. parhaaksi kapteeniksi, sitten 80-luvun lopun. Koivu teki kaudella 56 pistettä. Montreal sijoittui oman konferenssinsa ensimmäiseksi ja eteni pudotuspeleihin, joista Koivu oli sivussa pari ottelua loukkaantumisen takia. Koivu teki pudotuspelien 7 ottelussa 9 pistettä.

Seuraava kausi [[NHL-kausi 2008–2009|2008–2009]] oli Koivun viimeinen Montrealissa. Kautta hehkutetiin ''Habs''in 100. kaudeksi NHL:ssä, joten joukkoeellajoukkueella oli isot paineet menestyä. 18. lokakuuta 2008 Koivu eteni seitsemänneksi [[Montreal Canadiens]]in kaikkien aikojen syöttötilastossa, ohi legendaarisen [[Maurice Richard]]in. Koivu teki maalin ja syötti kaksi kun ''Habs'' voitti [[Alex Tanguay]]n avuin [[Phoenix Coyotes]]in. Seuraavassa pelissä 20. lokakuuta 2008 koivu keräsi 600. tehopisteensä ottelussa [[Florida Panthers]]ia vastaan. Lisäksi [[30. lokakuuta]] pelatussa ottelussa Koivun veljekset kohtasivat ensi kertaa NHL-jäillä, kun [[Mikko Koivu]]n edustama [[Minnesota Wild]] kohtasi Montrealin<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.yle.fi/urheilu/lajit/jaakiekko/nhl/2008/10/isoveli_juhli_kapteeni-koivujen_taistelussa_125616.html | Nimeke =Isoveli juhli kapteeni-Koivujen taistelussa | Tekijä =Ilkka Palomäki | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =01.11.2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =YLE | Viitattu =13.4.2009 | Kieli = }}</ref>. Kysessää oli ensimmäinen kerta [[NHL]]:ssä, kun vastakkaisten seurojen veljekset kohtasivat toisensa omien seurojensa kapteeneina. Sakun Montreal voitti kyseisen ottelun.

Kaudelle [[NHL-kausi 2009–2010|2009-2010]] Koivu jätti pohjoisen [[Montreal]]in ja suuntasi eteläiseen [[Kalifornia]]an ja [[Anaheim Ducks]]in riveihin. 10 kautta Montrealissa kapteenina toiminut Koivu valittiin loogisesti Anaheimin varakapteeniksi heti ensimmäiseksi kaudeksi seurassa. [[Montreal Canadiens]]in johtohahmo sai elää Anaheimissa nyt vapaammin ja pelata kakkosketjussa yhdessä maajoukkoeestamaajoukkueesta tutun [[Teemu Selänne|Teemu Selänteen]] kanssa. MaajoukkoeessaMaajoukkueessa loistavastaloistavasti menestynyt tutkapari sai nyt pelata ensimmäistä kertaa yhdessä seurajoukkoeessaseurajoukkueessa, kun molemmat lähestyivät jo peliuransa loppuvuosia. Kaudesta odotettiin menestystä ja [[Anaheim Ducks]] lähti jahtaamaan [[Stanley Cup]]ia. Kausi alkoi tehojen suhteen hitaasti, mitä vaikeutti TeemunSelänteen alkukauden loukkaantumiset. Välissä pidettiin [[Jääkiekko talviolympialaisissa 2010|olympialaiset]] joissa Koivu toimi [[Suomen jääkiekkomaajoukkue|Suomen]] kapteenina. Turnauksesta Suomi voitti pronssia. Koivu oli Ducksin ykkösjäähyntappaja ja hän teki lopulta 52 pistettä 71 ottelussa ja +/- tilasto näytti hyvää lukemaa +14. Hän teki joukkoeelleenjoukkeeelleen eniten voittomaaleja (6), mutta Ducks ei edennyt pudotuspeleihin.

Saku pelasi maajoukkueessa usein yhdessä [[Teemu Selänne|Teemu Selänteen]] sekä [[Jere Lehtinen|Jere Lehtisen]] kanssa. Teemu Selänteen kanssa pelatessaan Koivu on usein ollut arvokisojen pörssikärkiä. Koivu voitti MM -kultaa vuonna 1995. Hänet valittiin turnauksen parhaaksi pelaajaksi. Lisäksi hän on voittanut useita muita MM- ,ja olympialais-olympialaismitaleja sekä Maailmancupyhden mitalejamaailmancup -mitalin. [[Kuva:SakuKoivu2.JPG|thumb|left|225px|Saku Koivu Montrealin kapteenina]]