Vähitellen vartijat kuitenkin muuttuivat myötämielisemmiksi vankejaan kohtaan, jolloin bolševikkihallinto päätti lähettää tilalle uudet vartijat. Nämä vartijat kuuluivat pahamaineiseen [[Tšeka]]an ja [[Moskova]]sta tulleen käskyn mukaan teloittivat koko tsaariperheen [[17. heinäkuuta]] Ipatjevin talon kellarissa. Valtaosa teloittajista oli bulgarialaisia ja unkarilaisia sotavankeja, joita käytettiin tällaisiin venäläisille itselleen vastenmielisiin tehtäviin, mutta heidän johtajansa kapteeni [[Jakov Jurovski]] ja [[komissaari]] [[Pjotr Jermakov]] olivat venäläisiä.<ref> Robert K Massie: Nikolai ja Aleksandra</ref>
[[Karlovcin synodi]] kanonisoi murhatut tsaariperheen jäsenet vuonna [[ 1960]] ja [[Venäjän ortodoksinen kirkko]] toteutti oman kanonisointinsa vuonna [[2000]].
TsaariperheenKeisarillisen perheen jäännökset, kahta lasta lukuun ottamatta, nostettiin suohaudastaanhaudastaan vuonna 1991. Ensimmäisenä tunnistettiin juuri keisarinna, jonka kallossa olivat odotetusti jäljellä [[platina]]iset hammaspaikat ja kaksi kokonaista platinahammasta. Kallosta tehty [[DNA]]-koe vahvisti asian; Aleksandra Fjodorovna oli [[kuningatar Viktoria]]n jälkeläinen suoraan alenevassa äidin puoleisessa linjassa, kuten on [[Yhdistynyt kuningaskunta|Ison-Britannian]] nykyisen hallitsijan puoliso, [[Prinssi Philip|Edinburghin herttua]] [[prinssi Philip]]., Prinssijonka Philipverinäytettä suostuikokeessa antamaankäytettiin tunnistusta varten tarvittavat verinäytteet, ja koe osoitti kiistattomasti verisukulaisuudenvertailuun. Haudan kolmantena avauspäivänä
ilmeni kuitenkin dramaattinen seikka, sillä haudasta ei löytynyt kruununperijä Aleksein ruumista ja myös yksi tyttäristä puuttui. Heti teloituksen jälkeen kesällä 1918
lähti liikkeelle voimakkaita huhuja, että joku tai jotkut lapsista olisivat välttäneet teloituksen.
Ruumiit haudattiin juhlallisesti uudelleen [[Pietari-Paavalin linnoitus|Pietari-Paavalin katedraali]]in Pietarin keskustassa vuonna 1998.
Auton upottua Sikojen niityllä mutaiseen tiehen Jurovski teki nopean päätöksen ruumiiden hautaamisesta auton uppoamispaikkaan mutta sai kuitenkin ajatuksen polttaa Aleksandran, muttä väitti muistiossaan kuitenkin erehdyksessä polttaneensa hovineidin.
[[Karlovcin synodi]] [[kanonisointi|kanonisoi]] murhatut keisarillisen perheen jäsenet vuonna 1960. [[Venäjän ortodoksinen kirkko]] toteutti oman kanonisointinsa vuonna 2000.
