Versio 14. heinäkuuta 2011 kello 22.50 muokkaa KLS (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, palauttajat 123 490 muokkausta p →‎Historiaa ← Vanhempi muutos		Versio 9. lokakuuta 2011 kello 08.55 muokkaa kumoa Ttpiippo (keskustelu \| muokkaukset) 16 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 7: Osoittautuikin, että mittateorian määritelmät sopivat hyvin vastaamaan monimutkaisten ja patologisten joukkojen geometriaan. Sillä pystyttiin määrittelemään joukoille mm. dimensio, joka kertoo enemmän joukon hienorakenteesta kuin esimerkiksi perinteinen [[Ulottuvuus\|topologinen dimensio]]. Tästä enemmän artikkelissa [[Hausdorffin dimensio]]. Itse asiassa vuonna 1919 [[A.S. Besicovitš]] kehitti [[geometrinen mittateoria\|geometrisen mittateorian]] vastaamaan joukkojen ja mittojen geometrisiin kysymyksiin. Mittateoriasta on ollut sovelluksissa paljon hyötyä. Mittateorian synty mullisti mm. [[todennäköisyyslaskenta\|todennäköisyyslaskennan]]. [[Andrei Kolmogorov]] kehitti todennäköisyyslaskennalle mittateoreettiset [[Todennäköisyyden aksioomat\|aksioomat]] ja määritteli ''todennäköisyyden'' [[mitta\|mittana]] ja ''tapahtumat'' [[sigma-algebra\|sigma-algebrana]]. Nykyään todennäköisyyslaskennan mittateoreettista tutkimusta kutsutaan [[todennäköisyysteoria\|todennäköisyysteoriaksi]]. == Käsitteitä == Rivi 31: * [[Epäoleellinen integraali]] * [[Todennäköisyysteoria]] * [[Todennäköisyyden aksioomat]] == Aiheesta muualla ==

Ero sivun ”Mittateoria” versioiden välillä