Ero sivun ”Kuollut kieli” versioiden välillä

230 merkkiä lisätty ,  10 vuotta sitten
p (r2.6.4) (Botti lisäsi: kk:Өлі тілдер)
Ei ole keksitty toimivaa ja pysyvää poliittista, ylhäältä ohjattua keinoa, jonka avulla voitaisiin varmasti säilyttää pieni kieli pysyvästi osana suuremman kielen puhujien muodostamaa yhteiskuntaa, elleivät kielen puhujat jollain tavoin eristäydy, esimerkiksi eri elinkeinon harjoittajiksi tai eri yhteiskuntaluokaksi. Jopa ryhmään kohdistuva syrjintä ja eristäminen voi suojella ryhmän kieltä, koska se voi joskus saada ryhmän puolustuskannalle ja näin välttämään sekoittumista ja sulautumista muihin. Pitkiä aikoja suurten kielten puhujien yhteisöissä elävät pienemmät kieliryhmät ovatkin usein tavalla tai toisella eristäytyneitä. Esimerkiksi [[baskit]] uskoivat aiemmin, että jumala kiroaa baskin ja ulkomaalaisen (kenen tahansa muun) väliset avioliitot.
 
Maailman olojen ja erityisesti globalisaation vuoksi monen kielen kuoleminen on kuitenkin nykyisin lähes väistämätöntä. Jopa kielten kuolemien vauhdin hidastaminen on hyvin vaikeaa. Tämän vuoksi kieliä on pyritty tutkimaan, jotta kuolleesta kielestä jäisi tietoa jälkipolville. Näin kuolemisesta aiheutuvia haittoja saadaan minimoitua. Kielten kuolema on kuitenkin monien mielestä tragedia. Kieli ei ole pelkkä kommunikaation väline, vaan se on myös tärkeä osa puhujiensa identiteettiä, ja esimerkiksi sanojen merkitykset sisältävät vuosituhansien aikana kehittyneitä ja hioutuneita käsityksiä maailmasta. Kielen kuollessa kuolee kokonainen merkitysten maailma. Kielet ovat myös usein sopeutuneita ja kasvaneita alkuperäiseen ympäristöönsä. Klassisen esimerkin mukaan eskimokielet käsitteellistävät lunta paljon rikkaammin kuin lämpimien maiden kielet, joilla ei välttämättä ole edes sanaa lumelle. Esimerkki on osin virheellinen, sillä eskimokielessä lunta tarkoittavia sanoja on suunnilleen saman verran kuin meillä suomen kielessä. Sen sijaan eskimokielissä kuvataan jäätä hyvin vivahteikkaasti, kuten arvata saattaa. Suomen kieli taas on erikoistunut kuvaamaan juuri suomalaisten elinympäristöä ja niitä oloja, joissa suomalaiset elävät. {{Lähde||15. syyskuuta 2008}} Kielten kuollessa menetetään myös tämä jopa vuosituhansia kestänyt hienovarainen sopeutuminen, jolla on myös käytännöllistä merkitystä.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}
 
[[saamelaiskielet|Saamelaiskielten]] asema ei ole aivan vaaraton: useimmilla yhä elossa olevilla saamelaiskielillä on Suomessa vain satoja puhujia. Määrä on jatkuvasti vähenemässä, kun nykyiset sukupolvet opettelevat enemmistökieltä. Suomen kielitilanne on kuitenkin parempi kuin [[Venäjä]]llä ja [[Ruotsi]]ssa, jossa harvinaisempia saamelaiskieliä osaa vain alle 10 ihmistä. Näistä [[akkalansaame]] kuoli hiljattain.
2

muokkausta