Ero sivun ”Uurteisvalaat” versioiden välillä

Uurteisvalaiden nimi tulee niiden uurteisesta kurkkunahasta, joka ulottuu alaleuasta vatsan keskivaiheille. Kurkkunahan oietessa myös kurkunseutu paisuu. Myös suuontelo laajenee, joten siihen mahtuu tällöin valtavasti ravintoa. [[Hetula]]t ovat lyhyemmät, jäykemmät ja leveämmät kuin [[silovalaat|silovalailla]]. Kaikista muista hetulavalaista poiketen uurteisvalailla on pienehkö [[selkäevä]]. PääKiilanmuotoinen<ref name="Meret">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Eläinten maailma – Meret | Suomentaja = Jääskeläinen, Seija & Pöyhönen, Otto | Vuosi = 1993 | Luku = | Sivu = | Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = Italia | Julkaisija = Valitut Palat | Tunniste = ISBN 951-8933-97-9}}</ref> pää on ylhäältä katsottuna leveä, sivuilta litteä ja pienempi kuin silovalailla. Keskellä päätä kuonosta sierainaukkoon päättyvä harju. Suu ei kaareudu yhtä voimakkaasti ylöspäin kuin silovalailla<ref name="MUE">{{Kirjaviite | Tekijä= Koivisto, I., & Sarvala, M. | Nimike=Maailman uhanalaiset eläimet - Osa 2: Nisäkkäät | Kappale =Valaat | Sivu =76 | Selite= | Julkaisija=Weilin + Göös | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-35-4687-X }}</ref>. Rasvakerros on melko ohut ja virtaviivaisen ruumiinmuotonsa ansiosta uurteisvalaat ovat melko nopeita uimareita<ref name="Zoo">{{Kirjaviite | Tekijä=Lahti, S., Lahti, T. & Raasmaja, A. (toim) | Nimike=Zoo Suuri eläinkirja 2: Nisäkkäät | Kappale=Valaat | Sivu =482 | Selite= | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1978 | Tunniste=ISBN 951-0-08247-3}}</ref>.