Ero sivun ”Soreahiirenporras” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Orf (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
sisällön laajennus, kuva, lähteet, viitteet |
||
Rivi 1:
{{Taksonomia/kasvit
| nimi = Hiirenporras
| kuva = Athyrium filix-
| leveys = 250
| kuvateksti =
Rivi 27:
== Ulkonäkö ja koko ==
[[Tiedosto:Athyrium filix-femina (Leaf).jpg|thumb|vasen|Soreahiirenportaan lehden alapinta itiöpesäkeryhmineen.]]
[[Tiedosto:XN Athyrium filix-femina.jpg|thumb|vasen|Keväällä soreahiirenportaan uudet lehdet ovat aluksi kiertyneet kerälle.]]
Soreahiirenportaan pystyhköstä maavarresta nousee kimppuina 30–100 cm pitkiä [[Lehti (kasvitiede)|lehtiä]]. Lehtiruoti on suomuinen ja on noin 1/8–1/4 lehtilavan pituudesta. Lapa on kapeanpuikea tai kapean vastapuikea ja kahteen kertaan parilehdykkäinen. Pikkulehdykät ovat ruodittomia, kapeanpuikeita, sahalaitaisia tai pariliuskaisia. Lehdyköitten tyvipuoliskon pikkulehdykät ovat vastakkain ja tylppätyvisiä. Lehdyköitten alapinnalla olevat itiöpesäkeryhmät ovat soikeita, usein kaarevia ja katesuomuisia. Suomessa soreahiirenportaan itiöt kypsyvät heinä-elokuussa.<ref name="RETKEILYKASVIO">Retkeilykasvio 1998, s. 51.</ref>
== Levinneisyys ==▼
Laji muistuttaa eniten monia suurikokoisia [[alvejuuret|alvejuurilajeja]], kuten [[etelänalvejuuri|etelänalvejuurta]] (''Dryopteris dilatata''), [[isoalvejuuri|isoalvejuurta]] (''Dryopteris expansa'') ja [[kivikkoalvejuuri|kivikkoalvejuurta]] (''Dryopteris filix-mas'').<ref name="DVF">[http://linnaeus.nrm.se/flora/orm/polypodia/athyr/athyfil.html Den virtuella floran: Majbräken (myös levinneisyyskartta)] (ruots.) Viitattu 7.10.2011.</ref>
▲== Levinneisyys ==
Soreahiirenporrasta ja sen alalajeja kasvaa laajalla alueella Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Lajia tavataan koko Euroopassa Ukrainan ja Venäjän kaakkoisia aroalueita ja Pohjois-Euroopan arktisia alueita lukuun ottamatta. Levinneisyysalue jatkuu laikuttaisena läpi Keski-Aasian ja Siperian Pohjois-Kiinaan ja -Japaniin asti. Pohjois-Amerikassa laji on levittäytynyt toisaalta mantereen itä- ja keskiosiin, ja toisaalta mantereen länsiosiin Kaliforniasta Alaskaan. Vähäisempiä havaintoja soreahiirenportaasta on myös muun muassa Pohjois-Afrikasta ja Turkista.<ref name="DVF"/> Suomessa soreahiirenporras on hyvin yleinen laji maan etelä- ja keskiosissa, mutta harvinaistuu pohjoiseenpäin mennessä. Tunturi-Lapissa laji on jo varsin harvinainen laji.<ref>Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: [http://www.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=40089&year=2010 Kasviatlas 2010: Soreahiirenportaan levinneisyys Suomessa]. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 7.10.2011.</ref>
== Elinympäristö ==
== Käyttö ==
Soreahiirenporrasta käytetään puutarhojen koristekasvina, ja siitä on jalostettu useita lajikkeita.<ref name="DVF"/>
Hiirenporras on tuoreena myrkyllinen, mutta keitettynä sen maavarsia ja nuoria versoja voi syödä, ja niitä on käytetty hätäravintona. ▼
▲Hiirenporras on tuoreena myrkyllinen, mutta keitettynä sen maavarsia ja nuoria versoja voi syödä, ja niitä on käytetty hätäravintona.{{lähde}}
== Lähteet ==
Rivi 42 ⟶ 49:
== Aiheesta muualla ==
*[http://www.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=40089&year=2010 Kasviatlas 2010: Soreahiirenportaan levinneisyys Suomessa]
*[http://pinkka.helsinki.fi/virtuaalikasvio/plant.php?id=2056 Pinkka, Lajituntemuksen oppimisympäristö: Soreahiirenporras (''Athyrium filix-femina'')]
*[http://www.jyu.fi/okl/kasvio/hakutulos.php?valmisid=1731 Nettikasvio: Hiirenporras (''Athyrium filix-femina'')]
| |||