57 566
muokkausta
Ero sivun ”Salahmin ruukki” versioiden välillä
fix
p (Alankomaat|) |
(fix) |
||
|
'''Salahmin rautaruukki''' toimi [[Pohjois-Savo]]ssa [[Vieremä]]llä [[Salahmi]]n kylässä vuosina [[1807]]–[[1908]]. Ruukki käytti raaka-aineenaan järvien pohjasta nostettua [[järvimalmi]]a (limoniittia).
Salahmissa raudan valmistus alkoi pienessä mittakaavassa jo 1807 kun ruotsalaiset [[Taalainmaa]]lta tulleet veljekset Elias ja Lars Fredrik Dahlström perustivat pienen sulaton ja harkkorautapajan Murennusjoen Kyhjönkoskelle. Nämä laitokset vaihtoivat omistajaa tiheään tahtiin kunnes vuonna 1828 [[raahe]]lainen kauppaneuvos ja piispa [[Frans Mikael Franzén]]in nuorempi veli [[Zachris Franzén]] (1787–1852) osti ne 20
Järvien pohjasta nostettu malmi sulatettiin harkkoraudaksi [[Harkkohytti|harkkohyteissä]] joita sijaitsi Ostokoskella sekä Saarikoskelle ja Nissilän Myllykoskella. Vuonna 1859 valmistui kankirautapaja jossa harkkorauta taottiin vesivoimalla toimivilla moukareilla kankiraudaksi. Kankiraudasta tehtiin sitten rekirautoja, ankkureita ja [[kettinki]]ä. Vuonna 1837 uudistetussa manufaktuuripajassa taas valmistettiin kirveitä, lapioita, nauloja, hevosenkenkiä ym. taoksia. Valmiit tuotteet kuljetettiin hevoskyydillä joko lähikaupunkeihin tai sitten Raaheen jossa sijaitsi ''Salahmin raudan kauppa''. Ruukin alueelle rakennettiin asuntoja työntekijöille ja siellä alettiin harjoittaa myös maanviljelyä ja karjataloutta koska lähiseudulta ei saatu riittävästi elintarvikkeita ruukin työväelle. 1850-luvun alussa valmistui ruukinpatruuna Franzénin perheen asunnoksi osin kaksikerroksinen, uusklassinen ruukin päärakennus kosken rannalle. Päärakennusta ympäröi laaja puisto jossa oli muun muassa huvimajoja.
Salahmin ruukin liikenneyhteydet paranivat kun [[Saimaan kanava]] valmistui [[1856]]. Fredrik Sovelius rakennutti 1858 38 [[lästi]]n [[kaljaasi]] ''Salahmin'' joka aloitti liikenteen [[Maaninka|Maaningasta]] [[Kuopio]]n kautta Saimaan kanavalle ja edelleen joko [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]] tai Suomen rannikkokaupunkeihin ja vielä edemmäs [[Tallinna]]an, [[Lyypekki]]in ja [[Kööpenhamina]]an. Kaljaasi haaksirikkoutui 1865 [[Ruotsi]]n rannikolla.
Vuonna 1874 Sovelius myi ruukin [[viipuri]]laiselle [[Paul Wahl & Co]]:lle 246
Ruukin tuotantorakennukset purettiin 1900-luvun aikana mutta ruukinkartanon päärakennus puistoineen sekä muutamia talousrakennuksia on säilynyt. Salahmin ruukin päärakennuksessa toimii
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
* [http://www.sovio-sovelius.com/historia.html#teollisuusyritykset Soveliusten suvun historiaa - teollisuusyrityksiä]
* [http://museovirastorestauroi.nba.fi/pohjoissavonruukit.htm Museovirasto restauroi: Pohjois-Savon ruukkikohteita]
| |||