Ero sivun ”Jyväskylä–Haapajärvi-rata” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 42:
Rakentamista hidastivat valtion rahapula ja sijainti VR:n kiirellisyysjärjestyksen loppupuolella. Sodan jälkeen rata eteni hitaasti sillä sitä tehtiin pääasiassa työttömyysrahoilla ja paljolti lapioilla. Enimmillään rata työllisti noin 2 500 henkeä vuonna 1954, joista 1 500 työttömyystyöläisiä. Rakentamisen vauhti parani kun töihin saatiin lisää koneita. Rata valmistui niin myöhään, että suurin tarve sille oli jo ohi.<ref>Laitinen et al. s.33</ref> Suolahden ja Haapajärven osuus oli enemmän teollisuus- ja puutavarankuljetusrata kuin matkustajaliikennerata. Matkustajaliikennettä oli paljon vähemmän kuin Äänekosken ja Jyväskylän välillä. Keski-Suomen pohjoisosissa oli odotettu radan vilkastuttavan alueen talouselämää, mutta käytännössä myönteiset vaikutukset jäivät vähäisiksi. Radan vaikutuspiirin ainut talouskeskus on Jyväskylä, joten radasta ei tullut läpikulkurataa vaan etelään johtanut syöttöliikennerata. Rata ei muuttanut ratkaisevasti edes puutavarankuljetusoloja, sillä suuri [[uitto]]väylä, [[Viitasaaren reitti]] johti pohjoisesta etelään. Uitto tosin on viime vuosina hyytynyt kokonaan ja osa uittopuusta siirtynyt rautateille, Keitelepohjan asemalla kuormattavaksi.
Henkilöliikenne välillä Saarijärvi-Haapajärvi lakkautettiin [[1968]], ja radan loppupää jäi vain tavaraliikenteen käyttöön. Jäljelle jäänyt osuus pysyi yhä kohtuullisen tiheästi liikennöitynä. Vuonna 1969 Jyväskylän ja Saarijärven välillä oli 27 pysähdyspaikkaa ja henkilöjunia kulki seitsemän vuorokaudessa sekä yksi välillä Äänekoski-Jyväskylä.<ref>Suomen kulkuneuvot 1969</ref> Saarijärvellä junilla oli kaksi pysähtymispaikkaa, rautatieasema ja keskustan seisake. Väliltä Äänekoski-Saarijärvi henkilöliikenne lopetettiin kuitenkin vuonna [[
Äänekosken pohjoispuolelta rata jäi tuoreeltaan keskeneräiseksi ja vaikeasti liikennöitäväksi, eikä sille tehty lainkaan esimerkiksi opastimia. Se jäi tavaraliikenteen invalidiradaksi, jolla liikenne oli pitkään satunnaista. Esimerkiksi vuonna 1984 Jyväskylän ja Saarijärven välillä kuljetettiin tavaraa Jyväskylään päin 24,2 miljoonaa [[tonnikilometri|nettotonnikilometriä]] ja Saarijärvelle päin 4,4 miljoonaa. Saarijärven ja Haapajärven välillä luvut olivat 3,6 miljoonaa Saarijärvelle ja 2,5 miljoonaa Haapajärvelle.<ref name=kst149 /> Liikennemäärät ovat kuitenkin moninkertaistuneet sen jälkeen, kun VR vapautettiin radanpidon rasitteesta<ref>"Rautatie on mahdollisuus", kaavio rataosan liikenteen kehityksestä s. 55</ref>. Jopa radan koko vähäinen kapasiteetti on ainakin kerran raakapuukuljetusten huippuaikoina jouduttu ottamaan käyttöön, siis myös yön tunnit.
| |||