Ero sivun ”Frikatiivi” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
termitäydennyksiä: obstruentti ja kouruäänne |
sanan "džonkki" alussa oikeastaan affrikaatta |
||
Rivi 1:
'''Frikatiivi''' eli '''hankausäänne''' on obstruenttinen [[konsonantti]], joka syntyy, kun ääntöväylä puristetaan niin kapeaksi, että sen läpi kulkeva ilmavirta aiheuttaa hankaushälyä. Joskus frikatiivit jaotellaan ''spiranteiksi'' eli ''rakoäänteiksi'', joita äännettäessä ilmavirta kulkee tasaisen ja leveän kapeikon läpi, sekä ''sibilanteiksi'' eli ''kouru-'' tai ''suhuäänteiksi'', joita äännettäessä ilmavirta kulkee [[kieli (anatomia)|kielen]] muodostamaa kourumaista väylää pitkin. Suomen kielessä esiintyvät spiranteista {{IPA|/f/}} ja {{IPA|/h/}}. Sibilanteista taas suomen äännejärjestelmään kuuluu varsinaisesti vain soinniton alveolaarinen frikatiivi {{IPA|/s/}}, mutta sen lisäksi suomen oikeinkirjoituksessa
Muissa kielissä frikatiivien kirjo voi olla laajempi. Esimerkiksi v-kirjaimella merkitään usein soinnillista labiodentaalista frikatiivia (esim. {{k-en|very}} {{IPA|[veɹɪ]}}), joka suomalaisittain kuitenkin helposti hahmottuu [[puolivokaali]]ksi (vrt. {{k-fi|veri}} {{IPA|[ʋeri]}}).
Muita frikatiiveja:
|