Ero sivun ”Tamaanit” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
listaa ja tekstiä täydennetty, lähteetön väite pois, viitteitä
fix, lisätty kuva kolmannenkin suvun edustajasta
Rivi 15:
| jako = Suvut <ref name="MSW3">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bucknell.edu/msw3/browse.asp?s=y&id=11400002| Nimeke = ''Procaviidae'' | Tekijä = Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.) | Julkaisu = Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed) | Julkaisija = Bucknell University | Ajankohta = 2005 | Viitattu = 1.10.2011| Kieli ={{en}}}}</ref>
| jaot =
* ''Procavia'' – [[kalliotamaani]]t
* ''Heterohyrax'' – [[kivitamaani]]t
* ''Dendrohyrax'' – [[puutamaanit]]
Rivi 21:
| commonscat = Hyracoidea
}}
[[Kuva:Dassie3.jpg|thumb|240px|[[Kalliotamaani]] (''Procavia capensis'')]]
'''Tamaanit''' (''Hyracoidea'') on [[nisäkkäät|nisäkäslahko]], josta tunnetaan vain neljä nykyistä lajia, jotka kaikki kuuluvat samaan ''Procaviidae''-heimoon. Tamaanit, joita ennen kutsuttiin '''kalliomäyriksi''', ovat [[jänikset|jäniksen]] kokoisia eläimiä (pituus 30–60 cm), mutta pienestä koostaan huolimatta niitä pidetään [[norsueläimet|norsueläinten]] lähimpinä elävinä sukulaisina. Kolmas saman ''[[Paenungulata]]''-ryhmän eläinlahko on [[sireenieläimet]] ([[manaatit]] ja [[dugongi]]t).<ref name="ADW"/> Tamaaneilla on anatomisia yhtäläisyyksiä myös [[maasika|maasian]] kanssa.<ref name="Maailmaneläimet"/>
 
Rivi 29 ⟶ 30:
 
== Suvut, lajit ja alalajit ==
Näkemykset tamaanilajien lukumäärästä ovat vaihdelleet paljon. 1980-luvulla lajeja katsottiin olevan 11.<ref name="Maailmaneläimet">{{Kirjaviite | Tekijä = Nurminen, Matti (toim.)| Nimeke = Maailman eläimet: Nisäkkäät 2 | Vuosi = 1987 |Sivu =10, ja 22|Selite = (Englanninkielinen alkuteos ''The Encyclopedia of Mammals 2'', sarjassa World of animals) | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tammi | Tunniste = ISBN 951-30-6531-6}}</ref> Vuonna 2005 julkaistun ''[[Mammal Species of the World]]''-teoksen mukaan tamaanien lahkossa ja heimossa on kolme sukua, joihin kuuluu yhteensä neljä lajia ja kymmeniä alalajeja.<ref>[http://www.bucknell.edu/msw3/preface.html Wilson & Reeder's Mammal Species of the World, 3rd edition: Preface] {{en}} Luettu 1.10.2011</ref><ref name="MSW3"/> Alla olevassa luettelossa mainitaan nykyiset lajit ja ne alalajit, joita on aiemmin pidetty omina lajeinaan:<ref name="MSW3"/>
[[Kuva:Dassie3.jpg|thumb|240px|[[Kalliotamaani]] (''Procavia capensis'')]]
Näkemykset tamaanilajien lukumäärästä ovat vaihdelleet paljon. 1980-luvulla lajeja katsottiin olevan 11.<ref name="Maailmaneläimet">{{Kirjaviite | Tekijä = Nurminen, Matti (toim.)| Nimeke = Maailman eläimet: Nisäkkäät 2 | Vuosi = 1987 |Sivu =10, 22|Selite = (Englanninkielinen alkuteos ''The Encyclopedia of Mammals 2'', sarjassa World of animals) | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tammi | Tunniste = ISBN 951-30-6531-6}}</ref> Vuonna 2005 julkaistun ''[[Mammal Species of the World]]''-teoksen mukaan tamaanien lahkossa ja heimossa on kolme sukua, joihin kuuluu yhteensä neljä lajia ja kymmeniä alalajeja.<ref>[http://www.bucknell.edu/msw3/preface.html Wilson & Reeder's Mammal Species of the World, 3rd edition: Preface] {{en}} Luettu 1.10.2011</ref><ref name="MSW3"/> Alla olevassa luettelossa mainitaan nykyiset lajit ja ne alalajit, joita on aiemmin pidetty omina lajeinaan:<ref name="MSW3"/>
 
*[[Puutamaanit]] (''Dendrohyrax'')
**[[Lännenpuutamaani]] (''Dendrohyrax dorsalis'')
**[[Puutamaani]] (''Dendrohyrax arboreus'')
***idänpuutamaaniIdänpuutamaani ''Dendrohyrax validus'' oli aiemmin oma lajinsa, nykyisin sitä pidetään yleensä vain puutamaanin synonyymina.
 
*Kivitamaanit (''Heterohyrax'')
Rivi 58:
 
== Ravinto ==
[[Tiedosto:Dendrohyrax arboreus.jpg|thumb|[[Puutamaani]] (''Dendrohyrax arboreus'')]]
Tamaanit ovat suurimmaksi osaksi [[kasvinsyöjä|kasvinsyöjiä]]. Puutamaanit syövät hedelmiä ja lehtiä, kalliotamaanit taas ruohoa, yrttejä, lehtiä, hedelmiä, hyönteisiä, liskoja ja linnunmunia. Tamaanit syövät yleensä siten, että ne ovat laumansa muodostamassa ringissä kasvot ympyrästä ulospäin, vahtien mahdollisia vihollisia. Kun tamaani on nielaissut suullisen ruohoa ja muuta rehua, se katsoo ylös varmistaakseen ympäristönsä turvallisuuden. Jos johtajauros antaa kimeän varoitushuudon, tamaanit pakenevat piiloihin, joissa ne sitten odottavat paikalleen jähmettyneinä kunnes vaara on ohi.
Tamaanit pystyvät olemaan pitkään ilman vettä. Ne saavat ilmeisesti tarvittavan kosteuden ruoastaan.