Ero sivun ”Kalliotamaani” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
EmausBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.6.4) (Botti muokkasi: uk:Даман капський
siirretty tietoja artikkelista tamaanit
Rivi 20:
| commonscat =
}}
 
'''Kalliotamaani''' (''Procavia capensis'') on [[tamaanit|tamaanien]] [[lahko (biologia)|lahkoon]] kuuluva nisäkäs, joka elää Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Kalliotamaani on erinomainen kiipeilijä erikoisrakenteisen jalkapohjansa ansiosta. Se selviytyy kallionseinämistä nousemalla pystyhalkeamia pitkin tukien samalla selkäänsä vastaseinämään.
 
Kivitamaani (Heterohyrax brucei) on pienempi ja sen nenä on terävämpi kuin kalliotamaanilla. Yleensä sillä on silmän ympärillä valkoinen läiskä, ja sen hajurauhasen peitekarvat ovat valkeat tai kellertävät.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
'''Kalliotamaani''' (''Procavia capensis'') on [[tamaanit|tamaanien]] [[lahko (biologia)|lahkoon]] kuuluva nisäkäs, joka elää Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Se on tamaanilajeista laajimmalle levinnyt. Kalliotamaani on erinomainen kiipeilijä erikoisrakenteisen jalkapohjansa ansiosta. Se selviytyy kallionseinämistä nousemalla pystyhalkeamia pitkin tukien samalla selkäänsä vastaseinämään.
 
== Ulkonäkö ==
Kalliotamaani kasvaa 30–60 senttimetrin mittaiseksi ja painaa noin neljä kiloa. Kalliotamaani on siis hieman isompi kuin puu- ja pensastamaanit. Sen turkki on ruskeanharmaata, mutta selän hajurauhasen ympärillä se on keltaista ja mustaa. Sen häntä on mitättömän lyhyt. Vanhojen yksilöiden kulmahampaat pistävät esiin suusta. Sen pää on pyöreämpi ja nenä tylpempi kuin muilla tamaanilajeilla.
 
[[Kuva:Hyraxfootcloseup.jpg|thumb|left|220px|Pätevä antura]]
[[Kuva:Hyrax incisors closeup.jpg|thumb|left|220px|Kulmahampaat]]
 
== Ravinto ja elintavat ==
Kalliotamaani käyttää ravintonaan heiniä, ruohoa ja [[jäkälä|jäkäliä]]. Se on liikkeellä päivisin.
 
== Systematiikka ja levinneisyys ==
Kalliotamaanin suvun ''Procavia'' systematiikka on ollut kiistanalainen. Se on aiemmin jaettu 4-5 erilliseen lajiin, mutta yleisemmin sen nykyään katsotaan käsittävän vain yhden lajin ''Procavia capensis'', joka koostuu lukuisista [[alalaji|alalajeista]].<ref name="IUCN">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iucnredlist.org/details/41766 | Nimeke = IUCN 2008 Red List | Julkaisija = IUCN | Viitattu = 05.04.2010}}</ref><ref name=WR>[http://www.bucknell.edu/msw3/browse.asp?s=y&id=11400040 ''Procavia capensis''].Wilson & Reeder's Mammal Species of the World, 3rd ed. (2005).</ref> Kokanaislevinneisyysalue kattaa [[Sahara]]n eteläpuolisen ja koillisen Afrikan ja osan [[Lähi-itä]]ä ([[Libanon]], Israel, [[Arabian niemimaa]]). Eristyneitä populaatioita on Libyan ja [[Algeria]]n vuorilla.<ref name="IUCN"/> Nimialalaji kapintamaani ''Procavia capensis capensis'' elää eteläisimmässä Afrikassa.
 
== Lisääntyminen ==
Naaran kantoaika on noin 7,5 kuukautta, jonka jälkeen se synnyttää tavallisesti kaksi poikasta. Poikaset kasvavat nopeasti ja painavat puolivuotiaina jo 1,5 kg. Naaras kanta jälkikasvuaan varsin pitkään selässään.
Rivi 37 ⟶ 56:
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
{{Tynkä/Nisäkäs}}
 
[[Luokka:Tamaanit]]