Ero sivun ”Tamaanit” versioiden välillä

'''Tamaanit''' eli vanhalta nimeltään '''kalliomäyrät''' (''Hyracoidea'') on [[nisäkkäät|nisäkäslahko]], josta tunnetaan vain viisineljä nykyistä lajia, jotka kaikki kuuluvat yhteen heimoon, '''''Procaviidae'''''. Tamaanit, joita ennen kutsuttiin '''kalliomäyriksi''', ovat [[jänisjänikset|jäniksen]] kokoisia eläimiä (pituus 30-6030–60 cm), mutta pienestä koostaan huolimatta niitä pidetään [[norsutnorsueläimet|norsueläinten]] lähimpinä elävinä sukulaisina. Kolmas saman ''[[Paenungulata]]''-ryhmän eläinlahko on [[sireenieläimet]] ([[manaatit]] ja [[dugongi]]t).<ref name="ADW"/> Kynsien, kallon ja vatsan rakenteessa on yhtäläisyyisiäyhtäläisyyksiä mös [[HevonenHevoseläimet|hevosten]] ja [[JyrsijäJyrsijät|jyrsijöiden]] kanssa.{{lähde}}

Tamaanit ovat jäniksen kokoisia, karvaisia nisäkkäitä jotka painavat 2–4 [[Kilogramma|kiloa]]kilogrammaa ja muistuttavat ulkoisesti jyrsijöitä. Ne ovat [[Säkäkorkeus|säkäkorkeudeltaan]] n.noib 30–50&nbsp;cm pitkiämittaisia, ja niitä kuvaillaan ulkonäöltään usein "isoiksi marsuiksi" tai "hännättömiksi jäniksiksi", joilla on pyöreät korvat. Tamaaneilla on lyhyet varpaat, joita on viisi kussakin etujalassa ja kolme takajaloissa. Takajalan sisävarpaassa oleva pidempi kynsi on tarkoitettu turkin hoitoa ja raapimista varten.<ref name="ADW">[http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Hyracoidea.html Hyracoidea] Animal DiverisyDiversity Web {{en}}</ref>

Tamaanin elinaika on luultavasti n.noin 7–12 vuotta, mutta joskustoisinaan niiden tiedetään eläneen yli neljätoistavuotiaiksi14-vuotiaiksi.

*[[Kalliotamaani]] (''Procavia capensis'') on tamaanilajeista levinnyt laajimmalle alueelle Etelä-Afrikassa. Kalliotamaani on liikkeellä päivisin ja se on hieman isompi kuin puu- ja pensastamaanit. Sen turkki on kellertävä tai harmaan-ruskeaharmaanruskea ja sen hajurauhasen peitekarvat ovat mustat tai keltaiset. Sen pää on pyöreämpi ja nenä tylpempi kuin muilla tamaanilajeilla.

*[[Kivitamaani]] (''Heterohyrax brucei'') on pienempi ja sen nenä on terävämpi kuin kalliotamaanilla. Yleensä sillä on silmän ympärillä valkoinen läiskä, ja sen hajurauhasen peitekarvat ovat valkeat tai kellertävät.

*[[Puutamaanit]] (''Dendrohyrax''), suku joka jaetaan kolmeen lajiin: [[Puutamaani]] (''D. arboreus''), [[lännenpuutamaani]] (''D. dorsalis'') ja [[idänpuutamaani]] (''D. validus''). Ne viettävät aikaa puissa. Hajurauhasen peitekarvat ovat valkoiset tai keltaiset. Puutamaanit ovat yöeläimiä, jotka elävät yksin tai pareittain. Puutamaaneja on metsästetty niiden paksun ja pehmeän turkin takia.

Tamaaneita esiintyy Lounais- ja Etelä-[[Afrikka|Afrikassa]], jasekä neLähi-idässä. Ne ovat esimerkiksi yksi [[Pöytävuori|Pöytävuoren]] tunnetuimmista eläinlajeista. Ne viihtyvät parhaiten kivikkoisilla alueilla, mutta ne ovat hyvin sopeutuvaisia eläimiä ja siksi niitä esiintyy kuivalta savannilta aina kosteisiin sademetsiinasti.sademetsiin Niitä elää myös Lähi-idässäasti.

Kalliotamaanit ovat päiväeläimiä. Ne elävät isoissa yhdyskunnissa, joissa on yksi uros ja monta naarasta poikasineen. Puutamaanit taas ovat yöeläimiä eivätkäja yhtävähemmän sosiaalisia kuin kalliotamaanit. Tamaanit eivät kaiva koloja, vaan asuvat luonnollisissa kallionhalkeamissa ja koloissa. Ne ovat ns.niin sanotusti sisäsiistejä, sillä ne tekevät tarpeensa aina samaan paikkaan.

Tamaanit tunnetaan yleensä niiden kamalasta äänestä. Niiden ääntely koostuu piipityksistä, murinasta, vihellyksistä ja kirkaisuista. Puutamaanin yöllinen huuto on kuitenkin korvia raastavaa kuunneltavaa: se alkaa vinkuvasta vihellyksestä, nousee sitten sianomaiseksi kirkunaksi ja lopulta pikkulapsen huudoksi.{{lähde|1.10.2011}} Tamaanit tekevät suurimman osan huudoistaan silloin kun ne kiipeävät tai laskeutuvat puista yöaikaan.

Tamaanit ovat suurimmaksi osaksi kasvissyöjiä[[kasvinsyöjä|kasvinsyöjiä]]. Puutamaanit syövät hedelmiä ja lehtiä, kalliotamaanit taas ruohoa, yrttejä, lehtiä, hedelmiä, hyönteisiä, liskoja ja linnunmunia. Tamaanit syövät yleensä siten, että ne ovat laumansa muodostamassa ringissä kasvot ympyrästä ulospäin, vahtien mahdollisia vihollisia. Kun tamaani on nielaissut suullisen ruohoa ja muuta rehua, se katsoo ylös varmistaakseen ympäristönsä turvallisuuden. Jos johtajauros antaa kimeän varoitushuudon, tamaanit pakenevat piiloihin, joissa ne sitten odottavat paikalleen jähmettyneinä kunnes vaara on ohi.

Tamaanit pystyvät myös olemaan pitkään ilman vettä. Ne saavat ilmeisesti tarvittavan kosteuden ruoastaan.

Tamaaninaaraan [[tiineys|kantoaika]] on seitsemän kuukautta. Se on melko pitkä aika eläimen kokoon nähden, sillä esim.esimerkiksi kissan kantoaika on vain kahdesta kolmeen kuukautta. Kantoajan pituus juontaa kuitenkin juurensa tamaanien menneisyyteenmenneisyydestä, nehän ovat sukua norsuille.

Kalliotamaani voi saada kerrallaan 2–3 poikasta, kun taas puutamaanilla voi olla enimmillään vain yhdestä kahteen poikasta. Tamaanin poikaset ovat synnyttyään jo niin täysin kehittyneitä, että ne voivat hyppiä ja juosta tunnin kuluttua syntymästään. Vaikka tamaaninaaraat imettävät poikasiaan kolmen kuukauden ikäisiksi asti, poikaset alkavat syödä kasveja jo toisena päivänäänelinpäivänään. Tamaaneilla on oma eräänlainen päiväkotijärjestelmä, jossa kaikki poikaset kerääntyvät yhdeksi ryhmäksi.

Tamaanin vihollisiin kuuluvat [[leopardi]]t, [[python (suku)pytonit|pythonitpytonit]], isot linnut, [[sivettikissat]] ja monet muut eläimet. Tamaanit voivat puolustautua pienempiä saalistajia vastaan puremalla, mutta kallionkoloihin ja kivien sekaan piiloutuminen on niiden paras puolustus.