Ero sivun ”Gizan sfinksi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti muokkasi: id:Sfinks Agung Giza |
KLS (keskustelu | muokkaukset) viitemerkintöjä ja hieman lisätietoa |
||
Rivi 15:
Veistosta pidetään myös maailman vanhimpana monumentaaliveistoksena. Tosin sfinksin iästä ei ole yksimielisyyttä. Monia teorioita on esitetty. Yhdysvaltalainen geologi Robert Schock pitää sfinksissä näkyviä [[eroosio]]jälkiä veden aiheuttamina. Teoria on kuitenkin tyrmätty, sillä tällöin sfinksin pitäisi olla tuhansia vuosia oletettua vanhempi, eikä Egyptin silloisten heimojen uskota voineen saada aikaan sen kaltaista rakennelmaa.
Sfinksi symboloi muinaisegyptiläistä auringonnousun jumalaa [[Ra-Horakhtii]]ta.<ref name=Gronblom>{{kirjaviite | Tekijä = Rolf Grönblom | Nimeke = Faaraoiden Egypti | Sivu = 67-69 | Suomentaja = Tuula Kojo | Julkaisija = Schildts Kustannus Oy | Vuosi = 2002 | Tunniste = 951-50-1259-7}}</ref>
Sfinksin esittämästä henkilöstä on esitetty oletuksia. Useimmiten sen katsotaan esittävän neljännen dynastian aikana hallinnutta (2558–2532 eaa.) faarao [[Khafre]]a. Sfinksistä ja Khafrea esittävistä patsaista ei kuitenkaan löydy paljon yhtäläisyyksiä. Muun muassa yhdysvaltalainen oikeuslääkäri Frank Domingo pitää sfinksin piirteitä [[afrikka]]laisina, ja Khafren piirteitä [[eurooppa]]laisina. Joidenkin teorioiden mukaan sfinksi saattaa esittää myös Khafren edeltäjää, [[Djedefra]]a, josta tiedetään hyvin vähän.▼
▲Sfinksin esittämästä henkilöstä on esitetty oletuksia. Useimmiten sen katsotaan esittävän neljännen dynastian aikana hallinnutta (2558–2532 eaa.) faarao [[Khafre]]a.<ref name=Gronblom /> Sfinksistä ja Khafrea esittävistä patsaista ei kuitenkaan löydy paljon yhtäläisyyksiä. Muun muassa yhdysvaltalainen oikeuslääkäri Frank Domingo pitää sfinksin piirteitä [[afrikka]]laisina, ja Khafren piirteitä [[eurooppa]]laisina. Joidenkin teorioiden mukaan sfinksi saattaa esittää myös Khafren edeltäjää, [[Djedefra]]a, josta tiedetään hyvin vähän.
==Gizan sfinksin vaiheita==
[[Tiedosto:Beard of the sphinx.jpg|thumb|[[British Museum]]issa oleva [[kalkkikivi]]nen fragmentti, jonka oletetan kuuluneen Gizan sfinksin partaan.]]
Ajan kuluessa aavikolla puhaltavat tuulet hautasivat Gizan sfinksin kaulaa myöten hiekkaan, kunnes [[Egyptin 18. dynastia|18. dynastia]]n faarao [[Thutmosis IV]] kaivoi sen esiin. Tarun mukaan nuori prinssi Thutmosis oli metsästämässä Gizan pyramidien lähistöllä. Kun hän asettui sfinksin varjoon lepäämään ja nukahti, sfinksi näyttäytyi hänelle unessa ja lupasi, että jos Thutmosis kaivaisi sfinksin esiin hiekasta, hänestä tulisi faarao. Thutmosis kaiverrutti tapahtumasta niin kutsutun "unisteelan", jossa hän kuvailee unensa. [[Steela|Steelan]] hän asetti sfinksin jalkojen väliin, jossa se on yhä tänäkin päivänä.<ref>Grönblom, s. 70, 128</ref>
Paikalliset arkeologit ja konservoijat pitäisivät parempana, jos sfinksi hautautuisi uudelleen hiekkaan. Se on hakattu niin helposti rapautuvaan kiveen, että sen pinta jauhautuu melkein sormien välissä. Sfinksiä on myös yritetty hajottaa vuosien saatossa. Tuntematon sheikki määräsi sfinksin hajotettavaksi, mutta hakuilla varustetut miehet eivät saaneet sfinksiä rikki, jolloin sitä alettiin pelätä. Sen jälkeen sfinksi on saanut olla rauhassa tuhoamisyrityksiltä, mutta eroosio on kuluttanut sitä lisää. Siitä irtoaa jatkuvasti suuria paloja ja eri aikakausien konservoijat ovat lisänneet hävitystä käyttämällä virheellisiä menetelmiä (mm. betonilaastia). Myös keinokastelu ja sen mukanaan tuoma suola aavikolta, sekä suuri matkailijoiden määrä ovat vahingoittaneet sfinksiä.
Rivi 25 ⟶ 27:
==Sfinksin nenään liittyviä tarinoita==
Sfinksin nenän puuttumisesta eräs legenda kertoo, että se irtosi [[Napoleon I|Napoleonin]] joukkojen pommittaessa sfinksiä tykeillä.<ref
Animaatioelokuvassa [[Egyptin prinssi]] nenä puolestaan irtoaa poikien kilpa-ajon seurauksena. [[Asterix seikkailee|Asterix-sarjakuvassa]] ''[[Asterix ja Kleopatra]]'' [[Obelix]] saa vahingossa nenän putoamaan kiipeillessään sfinksin päällä ja hautaa sen jälkeen nenän hiekkaan.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Goscinny, Uderzo | Nimeke = Asterix ja Kleopatra | Suomentaja = Outi Walli | Julkaisija = Helsinki Media | Vuosi = 1997 | Tunniste = 951-32-0216-X}}</ref>
Myös sfinksin parta on irronnut, ja nykyisin sitä säilytetään [[British Museum]]issa [[Lontoo]]ssa.<ref>Grönblom, s. 549</ref>
== Viitteet ==
{{viitteet}}
==Katso myös==
*[[Sfinksi]]
{{commonscat|Great Sphinx of Giza}}
{{coor title dms|29|58|31|N|31|08|16|E|region:EG_type:landmark_scale:2000}}
| |||