Ero sivun ”Jääkäri” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lähdepyyntöjä IP:n lisäämälle kappaleelle. |
Toistoa pois, lisäykset oikeaan paikkaan; johdantoon tiivistelmää myöhemmästä. |
||
Rivi 3:
'''Jääkäri''' ({{k-de|Jäger}} 'metsästäjä') on kevyen [[jalkaväki]]yksikön [[sotilas]].
Jääkäri tarkoittaa nopeasti liikkuvaa jalkaväkisotilasta.{{lähde}} Suomessa jääkäreiksi on kutsuttu erityisesti [[Jääkäriliike|jääkäriliikkeeseen]] liittyneitä Saksassa 1915–1917 sotilaskoulutuksen saaneita "Saksan jääkäreitä". Nykyään Suomen puolustusvoimien jalkaväkiyksiköiden [[Sotamies|sotamiesten]] yleinen nimitys on jääkäri.
Jääkäri tarkoittaa nopeasti liikkuvaa jalkaväkisotilasta.{{lähde}} Suomessa itsenäisyyden alkuvaiheissa [[jääkärijoukko|jääkärijoukot]] olivat jalkaväkijoukkoja, jotka oli varustettu marssia nopeampaa liikkumista varten polkupyörin. Suomen puolustusvoimissa jääkärijoukot erottuivat muista jalkaväkijoukoista siten, että kun tavallisilla jalkaväkijoukoilla oli vihreällä laatalla valkoinen reuna niin kuin nykyään, oli jääkärijoukkojen [[kauluslaatta|kauluslaatassa]] keltainen reuna. Nykyään Suomessa miltei kaikkia jalkaväkisotilaita kutsutaan jääkäreiksi.{{lähde}} [[Sotamies|sotamiehen]] yleinen nimitys on jääkäri. [[1910-luku|1910-luvulla]] ja sen jälkeenkin kutsuttiin Saksassa sotilaskoulutusta hankkinutta sotilasta suomen kielellä ''Saksan jääkäriksi'', jottei sana olisi sekoittunut metsästäjään.{{lähde}}▼
==Varhainen historia==
Rivi 23:
Pataljoona osallistui taisteluihin Venäjää vastaan [[Baltia]]ssa. Vuonna [[1918]] osa jääkäreistä palasi sotimaan [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodassa]]. Osa jääkäreistä jäi sodan jälkeen palvelemaan upseereina ja valtaosa osallistui [[talvisota|talvi-]] ja [[jatkosota]]an. Yhteensä 49 jääkäriupseeria sai [[kenraali]]n sotilasarvon ja jääkäreiden vaikutus [[Suomen puolustusvoimat|Suomen puolustusvoimien]] kehittämisessä oli hyvin suuri 1950-luvulle asti. Näillä "Saksan-jääkäreillä" oli oikeus käyttää varsinaisen sotilasarvonsa edessä määriteosaa ''jääkäri'' (esimerkiksi jääkärikenraali, jääkärimajuri).
▲
Jääkäreiden perinne näkyy edelleen myös miehistön [[sotilasarvo]]issa ja kauluslaatoissa. Aikaisemmin Uudenmaan, Kymen, Hämeen, Lapin, ym. jääkäripataljoonat (myös Rannikkojääkäripataljoona Upinniemessä) vaalivat jääkäriliikkeen perinteitä, joten niissä miehistön kauluslaatassa oli keltaiset reunukset vihreällä pohjalla, ja alin miehistön sotilasarvo oli jääkäri. Muissa jalkaväen joukko-osastoissa (mm. Savon ja [[Kainuun Prikaati|Kainuun prikaateissa]]) miehistön kauluslaatassa oli tuolloin harmaat reunukset vihreällä pohjalla, ja alin miehistön sotilasarvo oli [[sotamies]]. Sittemmin jääkäripataljoonat on liitetty joukkoyksikköinä prikaateihin, ja kaikki [[jalkaväki]]yksiköiden sotilaat ovat nykyään jääkäreitä. Myös kauluslaatat ovat nykyisissä jalkaväkiyksiköissä keltareunuksisia ja vihreäpohjaisia. Jääkäriliikkeen perintöä on myös [[Panssariprikaati]]in kuuluva [[Jääkäritykistörykmentti]], entinen ''Jääkäripatteristo''. Tämän lisäksi kyseinen prikaati (kuten nykyään myös [[Karjalan prikaati]]) kouluttaa panssarijääkäreitä, jotka liikkuvat rynnäkköpanssarivaunulla ja taistelevat jalan.▼
▲Jääkäreiden perinne näkyy edelleen myös miehistön [[sotilasarvo]]issa ja kauluslaatoissa. Aikaisemmin Uudenmaan, Kymen, Hämeen, Lapin,
[[Luokka:Koulutushaarat]]
| |||