Ero sivun ”Ilmapuntari” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.5.4) (Botti lisäsi: kk:Барометр |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
'''Nesteilmapuntarin''' periaatteen keksi [[Evangelista Torricelli]], [[Galileo Galilei]]n oppilas vuonna [[1643]]. Se perustuu yhtenevien astioiden periaatteeseen: [[elohopea]]lla täytetyn putken yläpää on umpinainen, alapää avoimessa elohopea-astiassa. Putken yläpäähän muodostuu tyhjiö, jonka koko riippuu alapään astian pintaa painavan ilmamassan painosta.<ref>[http://www.physicalgeography.net/fundamentals/7d.html Atmospheric Pressure] PhysicalGeography.net</ref> Ilmanpainetta painoltaan vastaavan elohopeapatsaan korkeus on noin 760 mm, mikä tekee elohopeasta ainoan järkevän ilmapuntarinesteen. Vesi toimisi yhtä hyvin, mutta patsaan pitäisi olla noin kymmenen metriä korkea. Tämän takia kalvopumpulla voi pumpata vettä kaivosta teoriassa vain noin 10 metrin korkeuteen vedenpinnasta. (Käytännössä korkeus on 7-8 m tiivisteiden vuodosta ym. häviöistä johtuen.)
'''Aneroidi-''' eli '''rasiailmapuntarissa''' on joustava metallirasia, joka on valmistettu [[beryllium]]in ja [[kupari]]n sekoituksesta. Pienet ilmanpaineen muutokset kutistavat tai laajentavat rasiaa. Rasiaan on yhdistetty vivusto, joka vahvistaa liikkeen ja liikuttaa neulaa asteikolla, joka tyypillisessä koti-ilmapuntarissa on tyypillisesti [[hehto]][[pascal]] (hPa) eli milli[[baari]] (mB) ja/tai [[elohopeamillimetri]] (mmHg). Monesti ilmapuntarissa on myös manuaalisesti käännettävä neula jolla voi havainnoida ilmanpaineen vaihtelua. Koska ilmanpaineen vaihtelut ovat hyvin pieniä, täytyy ilmapuntaria kopauttaa tarkan lukeman saamiseksi.
Ilmapuntaria käytetään [[sää]]n - [[matalapaine]]iden liikkeen - havainnoinnissa ja ennustamisessa sekä korkeuden mittauksessa.
| |||