Ero sivun ”Videonauhuri” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 12:
Ensimmäiset koti- ja koulutuskäyttöön suunnatut videonauhurit kehiteltiin jo 1950- ja [[1960-luku|1960-luvun]] vaihteessa, mutta ne olivat nykypäivän nauhureihin verrattuna kookkaita, painavia ja kalliita nauhureita. Niissä käytettiin avokeloilla olevia magneettinauhoja, jotka käyttäjän oli itse pujotettava nauharadalle. [[1970-luku|1970-luvulla]] kasettivideonauhureiden yleistyttyä niistä tuli helppokäyttöisempiä, kevytrakenteisia ja enemmän sopivampia kotikäyttöä varten sisältäen ajastimen ja sisäisen viritinvastaanottimen [[televisio-ohjelma|televisio-ohjelmien]] automaattista tallentamista varten. Nauhurin oma TV viritin oli ratkaisevaa, sillä näin sivuutettiin hankala eri telkku ja nauhurimerkkien yhteensopivuusongelma.
 
1970-luvulla oli käytössä muutamia keskenään kilpailevia rinnakkaisia teknisiä järjestelmiä, joissa kuluttajan kannalta tärkein ero oli käytettävä kasettityyppi. Markkinoilla käydyssä kiivaassa formaattisodassa oli 1980-luvulle tultaessa voittajaksi selviytynyt japanilaisen [[JVC]]:n vuonna 1976 markkinoille tuoma [[VHS]]-järjestelmä (Video Home System), johon muutkin valmistajat nopeasti siirtyivät ja josta sitten tuli vallitseva. JVC:n voitto perustui kahteen seikkaan: toisaalta sen kilpailijoihin verrattuna joustavampaan valmistuslisenssipolitiikkaan, toisaalta siihen että se onnistui voittamaan järjestelmänsä käyttäjäksi maailmanlaajuisesti merkittävän aikuisviihdeteollisuuden. JVC lopetti kokonaan videonauhurien valmistuksen 2000-luvun lopussa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tietokone.fi/uutiset/2008/vhs_videonauhuri_on_nyt_kuollut_ainakin_melkein| Nimeke = Vhs-videonauhuri on nyt kuollut - ainakin melkein| Tekijä = Samuli Kotilainen| Julkaisu = Tietokone|
Ajankohta = 31.10.2008| Viitattu = 28.1.2010 }}</ref>