Ero sivun ”Älykäs suunnittelu” versioiden välillä

[[Antiikin filosofia|Antiikin Kreikasta]] alkaen on väitelty siitä, onko luonnon järjestys ja monimutkaisuus merkki tietoisesta suunnittelusta. 300-luvulla ennen ajanlaskun alkua [[Platon]] esitti ''[[Timaios (dialogi)|Timaioksessa]]'' ajatuksen hyvästä ja viisaasta ”[[demiurgi]]sta” kaikkeuden luojana ja ensimmäisenä syynä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://plato.stanford.edu/entries/plato-timaeus/ | Nimeke=Plato's Timaeus | Tekijä=Zeyl, Donald | Julkaisu=Stanford Encyclopedia of Philosophy | Ajankohta=25.10.2005 | Viitattu=28.9.2010 | Kieli={{en}} }}</ref> [[Aristoteles]] kehitti ''[[Metafysiikka (Aristoteles)|Metafysiikassaan]]'' ajatusta ”liikuttamattomasta liikuttajasta”.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Aristoteles | Nimeke=Metafysiikka | Luku=Kirja II | Selite=(Ta meta ta fusika.) Teokset 6 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 951-662-492-8}}</ref> Tämä ajatus on tullut tunnetuksi nimellä [[teleologinen todistus]]. Eräät sen kuuluisista muodoista esittivät 1200-luvulla [[Tuomas Akvinolainen]] ja 1800-luvulla [[William Paley]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://oa.doria.fi/handle/10024/37549 | Nimeke=Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta? Michael Behe älykkään suunnittelun ajatuksen puolustajana | Tekijä=Kojonen, Rope | Selite=S. 33, 25 | Julkaisija=Dogmatiikan pro gradu -työ, Helsingin yliopisto 2008 | Viitattu=28.9.2010 | Tiedostomuoto=PDF}}</ref> Paley esimerkiksi pyrki 1800-luvun alussa perustelemaan väitettään, jonka mukaan eliöiden ruumiiden järjestyksen syynä täytyy olla "älykäs, suunnitteleva mieli".<ref>"The theory therefore dispenses with that which we insist upon, the necessity, in each particular case, of an intelligent, designing mind, for the contriving and determining of the forms which organized bodies bear." Paley, William (1809), Natural Theology: or, Evidences of the Existence and Attributes of the Deity. (12th ed.), London: Printed for J. Faulder, s. 433 (http://darwin-online.org.uk/content/frameset?itemID=A142&viewtype=text&pageseq=439) </ref> 1900-luvun alkupuolella puolestaan [[J. B. S. Haldane]] käytti termiä "intelligent design" samassa merkityksessä kuin nykyinen älykkään suunnittelun liike, kirjassaan Science and the Supernatural.<ref>Science and the Supernatural: Correspondence with Arnold Lunn (1935), Sheed & Ward, Inc, ss. 286-344) http://www.amazon.co.uk/Science-Supernatural-Arnold-Lunn/dp/0766141268</ref>

Modernissa muodossaan älykkään suunnittelun ajatus esiintyi ensimmäistä kertaa vuonna 1984 kirjassa The Mystery of Life’s Origin.<ref>Charles B. Thaxton, Walter L. Bradley & Roger L. Olsen. ''The Mystery of Life's Origin: Reassessing Current Theories''. (Philosophical Library, January 19, 1984) ISBN 0802224474, [http://themysteryoflifesorigin.org/]</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Stephen C. Meyer | Nimeke = [[Signature in the Cell]] | Julkaisija = HarperOne | Vuosi = 2009 | Kappale = Prologue | Sivu = 4 | Selite = | Tunniste = ISBN 0061472786}}</ref> Nykyinen sanojen ”intelligent design” käyttö käsitteenä jolla haluttiin viitata tutkimusalueeseen, alkoi kirjassa "Of Pandas and People" (1989). Tämä tapahtui sen jälkeen kun [[Yhdysvaltain korkein oikeus]] päätti tapauksessa ''[[Edwards v. Aguillard]]'' (1987) että "tieteellinen kreationismi" julkisten [[koulu]]jen [[opetussuunnitelma]]ssa on [[Yhdysvaltain perustuslaki|perustuslain]] vastaista.{{lähde}}