Ero sivun ”Kansainliitto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.7.1) (Botti lisäsi: br:Kevredigezh ar Broadoù |
|||
Rivi 31:
Kansainliitto solmi huippukautenaan, vuosina 1925–1934, nelisenkymmentä sopimusta.<ref>http://domino.utu.fi/tiedotus/tiedotukset.nsf/n/NT00002CC2.html</ref>
[[Saksa]] pääsi Kansainliittoon mukaan vasta vuonna 1926. [[Neuvostoliitto]] puolestaan ei halunnut liittyä "kapitalistien klubina" pitämäänsä Kansainliittoon ennen vuotta 1934, jolloin anglofiili [[Maksim Litvinov]] oli ulkoasiainkansankomissaarina eli ulkoministerinä. Samoin nousevien [[oikeistoradikalismi]]n ja [[antikommunismi]]n vuoksi Neuvostoliitto oli aloittanut uuden hyökkäämättömyyssopimuksiin perustuvan ulkopolitiikan pyrkien rakentamaan ns. "[[kansanrintama|kansanrintamia]]", joista merkittävin oli Ranskassa. [[Kansallissosialistinen Saksa|Kansallissosialistisen Saksa]]n nousun vuoksi Neuvostoliitto pyrki sekä toimimaan Kansainliitossa aktiivisena ylläpitääkseen kansainvälistä sopimusjärjestelmää voimapolitiikan vaihtoehtona että eri maissa [[Komintern]]in sekä kansallisten kommunististen puolueiden kautta kansanrintamapolitiikkaa, jossa vasemmiston kanssa keskiryhmät, mm. liberaalit, toimisivat totalitaarisia suuntauksia vastaan.
Kansainliitto ratkoi menestyksellisesti pieniä konflikteja 1920-luvulla, kuten [[Huippuvuoret|Huippuvuorten]] ja [[Ahvenanmaa]]n omistuskiistat. Pakolaisten avustamisessa, siirtomaajärjestelmän purkamisessa ([[mandaattialue]]et) ja nälänhätien torjunnassa Kansainliitto osoittautui tienraivaajaksi. Se epäonnistui suurten konfliktien ratkaisemisessa 1930-luvulla, eikä pystynyt estämään [[Italia]]n hyökkäystä [[Abessinia]]an tai [[Japani]]n hyökkäystä [[Kiina]]an. 14. joulukuuta 1939 järjestö erotti Neuvostoliiton sen hyökättyä [[Suomi|Suomeen]] sekä kehotti jäsenvaltioita antamaan Suomelle apua.
| |||