Ero sivun ”Määri” versioiden välillä

Määrissä puhutaan tšekin yleiskielestä poikkeavia murteita. Jotkut [[määriläiset]] eli moraavit määrittelevät itsensä etnisesti tšekeistä eli böömiläisistä erilliseksi ryhmäksi. Kun vielä vuonna [[1991]] maan väestöstä 1 362 000 ihmistä eli 13,2 prosenttia ilmoitti olevansa määriläisiä, on määrä vuoteen [[2001]] mennessä supistunut 380 000:een eli 3,7 prosenttiin.

Varhemmin kelttien ja myöhemmin germaanien asuttama Määri päätyi 500-luvun lopulla [[Slaavit|länsislaavien]] asuinalueeksi, ja 800-luvulla se oli niin kutsutun [[Suur-Määri]]n valtakunnan keskus. Vaikka alue oli tšekinsukuisten asuttama, se ei suinkaan alusta alkaen kuulunut prahalaisten muodostamaan ruhtinaskuntaan, vaan sillä oli omat paikalliset hallitsijansa. Noin vuonna [[1000]] se joutui [[Puola]]lle ja [[1029]] [[Böömi]]lle. Bööminkin ylivallan aikana Määrillä oli toisinaan omat ruhtinaansa, useimmiten Böömin kuninkaan sukulaisia (ja joskus nämä olivat kuninkaan kilpailijoita).

Vuonna [[1182]] Määristä tuli rajakreivikunta [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa]]. Se liitettiin vuonna [[1478]] hetkellisesti [[Unkari]]in, jolta se palautui muodollisesti Böömille, jonka mukana se päätyi [[Itävalta]]an alaisuuteen vuonna [[1526]]. Uskonpuhdistuksella eri muodoissaan ([[hussilaisuus]], [[luterilaisuus]] ja [[pietismi]]) oli kannattajia erityisesti Määrin alueella. Määriläisprotestantteja lähti huomattavia määriä pakoon [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihinkin]] asti, missä heistä muodostui yksi taustaryhmistä muun muassa [[Pennsylvania]]n vanhoillisille yhdyskunnille (vertaa [[Wachovia]]). [[Tšekkoslovakia]]n osana Määri oli vuosina [[1918]]–[[1992]]1918–1992, ja Tšekkiin se on kuulunut vuodesta [[1993]].

[[Luokka:TšekkiTšekin historia]]