'''Geok-Tepen taistelu''' oli [[Venäjän keisarikunta|Venäjän]] ja [[Geok-Tepe]]n linnoitusta hallinneiden [[turkmeenit|turkmeenien]] välillä käyty taistelu tammikuussa 1881 nykyisessä [[Gökdepe]]ssä. Taistelu päättyi venäläisten voittoon ja puolustajien surmaamiseen, mikä herätti arvostelua Venäjän toimia kohtaan Euroopassa. Venäjälle taistelu takasi kuitenkin ylivallan alueen aijemminaiemmin itsenäisiin alueen turkmeeneihin nähden, mutta suurempaa stragedistastrategista merkitystä sillä ei juuri ollut. Taistelu oli osa niin sanottua [[Suuri peli|suurta peliä]] ja Venäjän pyrkimystä laajeta Keski-Aasiaan.
Venäjän joukot olivat piirittäneet Geok-Tepen linnoituksen tammikuussa 1881 kenraali [[MikhailMihail Skobelev]]in johdolla. Venäläisiä joukkoja oli 7 000 ja lisäksi heillä oli käytössään 60 tykkiä ja rakettipatteria. Puolustavia turkmeeneja oli 10 000 ja suurin osa heistä oli atsuväkeäratsuväkeä. Linnoitukseen oli lisäksi ahtautunut 40 000 siviiliä. Turkmeenit olivat vahvistaneet linnoitustaan aijempienaiempien kokemustensa avulla ja erään [[Kaspia]]n alueen venäläislinnoituksia tutkineen turkmeenin neuvojen perusteella. Venäläisten tykki- ja rakettituli aiheuttikin vain vähäisiä vaurioita linnloituksenlinnoituksen muureille, mutta linnoituksen sisällänsisällä ne tekivät pahoja tuhoja. Venäläiset eivät pystyneet ankaran vastarinnan takia valtaamaan linnoitusta rynnäköllä. Skobelev päättikinpäätti yrittää ratkaista tilanteen rakentamalla tunnelin muurin alle ja räjäyttämällä siellä pommin.<ref name="s. 389">Hopkirk 1990, s. 389</ref> Suunitelmalla oli kiire, sillä Skobelev pelkäsi turkmeenivahvistuksien tuloa. Tunnelin tekoa hidasti kuitenkin ilman saanti tunnelia kaivaville, mutta kahden tonnin painoinen pommi saatiin lopulta räjäytettyä 24. tammikuuta. RäjätyksenRäjäytyksen kanssa samaan aikaan muurinmuuria kohtaan suunattiin keskitettyä raketti- ja tykkitulta. Räjäytyksessä ja tykkitulessa kuoli välittömästi satoja puolustajia. Kun muuriin oli syntynyt suuri aukko, venäläiset rynnäköivät siitä sisään. Muureille oli lisäksi tuotu tikkaita edellisen yön turvinaikana. Räjähdyksestä hämmentyneet turkmeenit lähtivät pian hevosineen pakoon aavikon yli ja heitä seurasivat pakenevat siviilit ja venäläinen ratsuväki.<ref name="s. 390">Hopkirk 1990, s. 390</ref>
Taistelun jälkeinen verilöyly alkoi turkmeenien paon yhteydessä. Venäläiset surmasivat noin 8 000 pakenevaa ja lisäksi linnoituksessa itsessään oli kuollut noin 6 500. Erään armenialaisen silminnäkijän mukaan SkoblevSkobelev salli joukkojensa ryöstää ja surmata kolmen päivän ajan. SurmatuidenSurmattujen joukossa oli puolustajien lisäksi naisia, lapsia ja vanhuksia. Skobelev puolusti myöhemmin venäläisten joukkojen toimia sanoen rauhan ajan olevan suoraan suhteelinensuhteellinen surmattujen vihollisten määrään. Hänen mielestään joukkosurma oli myös parempi tapa rauhoittaa alue, kuin esimerkiksi [[Iso-Britannia|brittien]] tapa hirttää muutama johtaja.<ref name="s. 390" /> Venäläisiä ajoi halu kostaa aijemppiaiempi tappio linnoituksella vuonna 1879 ja turkmeenien tätäkin aijemminaiemmin ottamat venäläiset orjat. Skobelevin mukaan venäläisten tappiot olivat 268 kuollutta ja 669 haavoittunutta. Skobelev tosin luultavasti aliarvioi tappionsa.<ref name="s. 391">Hopkirk 1990, s. 391</ref>
==Seuraukset==
Siviilien surmaaminen herätti arvosteluryöpyn Euroopassa. ja virallisesti senSen seurauksena Skobelev siirettiin voitosta huolimatta [[Minsk]]iin, joka oli sijaintinsasijaitsi kaukana sotilastoimialueiltasotatoimialueilta takiaja oli merkityksetön paikka sotilashenkilön kannalta. Selitykseksi on tosin myös annettu se, että Skobelev oli mahdollisesti käynyt neuvottelujaliittoutumisneuvotteluja [[Preussi]]n [[Bismarck]]in kanssa tämän kanssa liittoutumisesta.<ref name="s. 391" /> Suuren pelin eli Britannian ja Venäjän kilpailun kannalta Geok-Tepen taistelulla oli vain vähäistä merkitystä. Geok-Tepe oli stragedisestistrategisesti vähämerkityksinen ja sen valtausta oli jo odotettu. Suuremmaksi huolenaiheeksi brittien kannalta tuli venäläisten sotatoimien mahdollinen leviäminen [[Merv]]iin ja sitä kautta [[Afganistan]]iin. Brittien pelot käsitettiin Venäjällä ja jotta estettäisiin brittien ennakoiva hyökkäys Afganistaniin julistettiin, ettei Venäjä aikonut laajentua Mervin suuntaan.<ref>Hopkirk 1990, s. 392</ref>
