Ero sivun ”ASCII” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 7:
== Historia ==
Ascii kehitettiin [[1960-luku|1960-luvulla]] paperille tulostavien [[kaukokirjoitin]]laitteiden ja [[pääte|tietokonepäätteiden]] merkistöksi ja ohjauskoodistoksi. Aikaisemmat laitteet käyttivät yleensä 5-bittistä [[Baudot-koodi]]a.
Asciin kehitti ja julkaisi ''American Standards Association'', nykyiseltä nimeltään ''American National Standards Institute''. Kehitystyöhön osallistuneista huomattavimpiin kuuluu [[Bob Bemer]].
Merkkivalikoima perustuu lähinnä [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] tarpeisiin. Tämä on aiheuttanut jatkuvia ongelmia ei-englanninkielisen tekstin käsittelyssä: esimerkiksi suomen kielen aakkosista kirjaimet A–Z sisältyvät kaikkiin Ascii-merkistön muunnoksiin ja näkyvät siis käytännössä aina oikein, mutta niin sanotut [[ääkköset]] (Å, Ä, Ö) aiheuttavat yllättävän usein yhteensopivuusongelmia vielä nykyäänkin.
Rivi 19 ⟶ 21:
ASCII-merkistö määrittää 128 merkkipaikkaa, joihin kuuluvat amerikanenglannin isot ja pienet kirjaimet A–Z, numerot 0–9, välilyönti sekä väli- ja erikoismerkkejä (!"#$%&'<>=?.,:;@{[|]}\^_`). Merkistön alkupäästä ja lopusta on yhteensä 33 merkkipaikkaa varattu ohjauskoodeille, joten erilaisia kirjoitusmerkkejä mahtuu ASCII-merkistöön 95.
ASCII ei sisällä Ä- ja Ö-kirjainten kaltaisia tarkkeellisia kirjaimia, joita tarvitaan muissa kuin englannin kielessä. Monet kansalliset kirjaimet sai kuitenkin [[kaukokirjoitin|paperipäätteillä]] ja [[kirjoitin|kirjoittimilla]] aikaiseksi tulostamalla kaksi merkkiä päällekkäin, esimerkiksi ä ← <code>a</code> + <code>"</code> (a ja [[pystylainausmerkki]]) ja ñ ← <code>n</code> + <code>~</code> (n ja [[tilde]]). Eräät ASCII-merkit, nimittäin tilde ja [[sirkumfleksi]] (<code>^</code>), tarkoitettiinkin alun perin nimenomaan [[tarke|tarkkeiksi]] kansallisten kirjainten muodostusta varten. Alaviiva (<code>_</code>) puolestaan tarkoitettiin alleviivausten tuottamiseen. Usean merkin tulostaminen samaan kohtaan ei kuitenkaan ollut mahdollista näytöllä. Näyttöjen yleistyessä piti kansalliset kirjaimet viimeistään saada osaksi varsinaista merkistöä.
=== Kansalliset muunnelmat ===
| |||