Ero sivun ”Säyne” versioiden välillä

2 026 merkkiä lisätty ,  10 vuotta sitten
laajenn. viitteistä, kuvat, väliots
p (r2.6.4) (Botti muokkasi: nl:Winde (vis))
(laajenn. viitteistä, kuvat, väliots)
| status = Elinvoimainen
| iucn = 11884
| kuva = LeuciscusIdus30cmLeuciscusIdusWindeIde56cm 21-4-2009 16-46-58.JPG
| leveys = 250
| kuvateksti =
| commonscat = Leuciscus idus
}}
[[Kuva:IdeLeuciscusIdus50cm.JPG|250px|thumb|Suurikokoinen säyne (50 cm)]]
'''Säyne''' eli '''säynävä''' (säynäs, säynäjä) (''Leuciscus idus'') on särkikaloihin kuuluva kala. Se muistuttaa [[särki|särkeä]], mutta on isompi, pienempisuomuinen ja keltasilmäinen. Säyne on yleinen koko Suomessa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Säyne viihtyy suurissa, virtaavissa vesissä. Kesällä säyneet liikkuvat suurissa parvissa usein lähellä pintaa. Ne syövät monenlaisia pohjaeläimiä, varsinkin [[nilviäiset|nilviäisiä]]. Säyneen kutuaika on keväällä noin kaksi viikkoa jäiden lähdön jälkeen.
[[Kuva:Aland.jpg|250px|thumb|Nuori hopeakylkinen säyne]]
'''Säyne''', myös ''säynävä'', ''säynäs'', ''säynäjä'' (''Leuciscus idus''), on suhteellisen suuri [[särkikalat|särkikaloihin]] kuuluva kala. Se muistuttaa [[särki|särkeä]], mutta on tätä isompi, pienempisuomuinen ja keltasilmäinen.
 
==Koko ja ulkonäkö==
Säyne on suurikokoinen särkikalaksi: tavallisesti se kasvaa 40–50 cm pitkäksi ja painaa puolesta yli kahteen kiloon. Suurin Suomessa tavattu säyne painoi 5,2 kiloa. Vanhimmat säyneet ovat olleet yli 20 vuotta vanhoja.
Säyne on suurikokoinen särkikalaksi: tavallisesti se kasvaa 40–50 cm pitkäksi ja painaa puolesta yli kahteen kiloon. Suurella kalalla kyljet ovat vaalean messinginsävyiset, pienellä hopeiset. Silmät ovat keltaiset, vatsapuolen evät punaiset tai punertavat. Särjestä säyneen erottaa myös suomujen koko ja määrä: säyneen kylkiviivalla on 55-61 suomua, särjellä 42-45.<ref name=rktl>[http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/sayne/ Säyne] www.rktl.fi: Tietoa kalalajeista</ref>
*Yleisvaikutelma kalasta on hieman pullea ja tanakka, tukevapyrstöinen.<ref name =lp>LuontoPortti: [http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/sayne LuontoPortti: Säyne (''Leuciscus idus'')]</ref>
 
SäyneKymmenessä onvuodessa suurikokoinen särkikalaksi: tavallisesti sesäyne kasvaa 40–50noin cmkilon pitkäksipainoiseksi.<ref ja painaa puolesta yli kahteen kiloon.name=rktl/> Suurin Suomessa tavattu säyne painoi 5,2 kiloa. Vanhimmat säyneet ovat olleet yli 20 vuotta vanhoja.
Säynettä voi pyydystää [[kalaverkko|verkolla]], [[onki|mato-ongella]] tai [[virveli|heittouistimella]] ([[lippauistin]] ja pientä kalaa jäljittelevät uistimet toimivat hyvin), mutta myös [[rysä|rysiä]] ja [[pitkäsiima|pitkäsiimoja]] käytetään. Säyneen taloudellinen merkitys on hyvin pieni. Se on kelvollinen ruokakala savustettuna tai paperissa paistettuna, vaikka ruotoja onkin runsaasti.
 
==Levinneisyys==
Säyne on pohjoisen Euraasian sisävesikala, jonka levinneisyys ylettyy Itä-Siperian [[Lena]]-joelta [[Rein]]in vesistöön Länsi-Euroopassa. Alppien ja Pyreneiden eteläpuolelta tai Skandinavian tunturialueilta sitä ei tavata.<ref name = rktl/>
 
Suomessa säyne esiintyy lähes koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Tyypillisesti sitä tavataan suurissa reittivesien järvisssä, toisaalta virtaavissa vesissä. Se elää myös Itämeressä koko Suomen rannikkoalueella. Säyneitä on myös siirretty vesialueelta toiselle.<ref name = rktl/>
 
==Ravinto, lisääntyminen ja elintavat==
Säyneet syövät monenlaisia pohjaeläimiä, varsinkin [[nilviäiset|nilviäisiä]], suuret yksilöt saalistavat myös muita kaloja.<ref name = rktl/>
 
Säyne kutee keväällä noin kaksi viikkoa jäiden lähdön jälkeen. Kutu tapahtuu yleensä matalissa virtapaikoissahin pian jäidenlähdön jälkeen. Itämeren säyneet voivat nousta jokisuihin, jokiin ja puroihin tai kutea ruovikkoisissa merenlahdissa.<ref name = rktl/> Kutu on melskeistä ja kestää vain muutaman päivän.<ref name =lp/> Mäti takertuu kasvillisuuteen tai pohjakiviin, poikaset kuoriutuvat 10-17 päivän kuluttua kudusta. Säyne alkaa kutea 5-8-vuotiaana kalojen ollessa noin 30-35 cm:n pituisia.<ref name = rktl/>
 
Keväällä kudun jälkeen säyneet siirtyvät järvien ja meren saariston selkävesille ja voivat liikkua suurina parivina, jotka liikkuvat pinnan tuntumassa. Talvella säyne elää syvemmissä vesissä.<ref name=rktl/>
 
==Kalastus ja käyttö==
Säynettä voi pyydystää [[kalaverkko|verkolla]], [[onki|mato-ongella]] tai [[virveli|heittouistimella]] ([[lippauistin]] ja pientä kalaa jäljittelevät uistimet toimivat hyvin),. mutta myösMyös [[rysä|rysiä]] ja [[pitkäsiima|pitkäsiimoja]] käytetään. Säyneen taloudellinen merkitys on hyvin pieni. Se on kelvollinen ruokakala savustettuna tai paperissa paistettuna, vaikka ruotoja onkin runsaasti.
 
Säyneen taloudellinen merkitys on nykyisin pieni. Se on kelvollinen ruokakala savustettuna tai paperissa paistettuna, vaikka ruotoja onkin runsaasti.
 
Säyneen kokonaissaalis Suomessa vuonna 2009 arvioitiin 436 tonniksi, josta 94 % oli vapaa-ajankalastajien pyytämää. Tästä 185 tonnia pyydettiin sisävesiltä, loput merestä.<ref>[http://www.rktl.fi/tilastot/kalastustilastot/kalastus.html Kokonaiskalansaalis Suomessa vuonna 2009] rktl.fi</ref>
 
== Lähteet ==
== Aiheesta muualla ==
* {{FishBase|Leuciscus|idus}}
* [http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/sayne/ RKTL Kala-atlas: Säyne]
* [http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/sayne LuontoPortti: Säyne (''Leuciscus idus'')]
* [http://kielo.luomus.fi/laji/?t=Leuciscus+idus Luonnontieteellinen keskusmuseo: Leuciscus idus]
* {{ITIS | ID = 163576 | taksoni = Leuciscus idus | luettu = 26.5.2010}} {{en}}
 
{{Tynkä/Kala}}
 
[[Luokka:Särkikalat]]
3 769

muokkausta