Ero sivun ”Silakka” versioiden välillä

'''Silakka''' eli '''haili''' (''Clupea harengus membras'') on [[Itämeri|Itämeressä]] elävä [[silli]]n [[alalaji]]. Silliin verrattuna silakka on pienempi ja vähärasvaisempi. Biologisesti silli ja silakka ovat samaa lajia eikä niiden välillä ole jyrkkää rajaa. Käytännössä silli ja silakka erotetaan kaupallisessa mielessä Suomen virallisten määräysten mukaan (Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös) siten, että vain yli 10 painoprosenttia rasvaa sisältävästä sillistä saa käyttää sillin nimeä ja vähärasvainen kala on kaupattava silakkana.<ref name="SAKL"/> Ruotsissa silakaksi (''strömming'') on kutsuttu leveyspiirin[[Kalmar]]in 56°30' pohjoispuolelta, s.o.ja [[KalmarPuola]]istan pohjoiseenrannikon välisen linjan itäpuolelta pyydettyä silliä.<ref>[http://www.nrm.se/sv/meny/faktaomnaturen/djur/fiskar/sillellerstromming.216.html Sill eller strömmming] Naturhistoriska riksmuseet.</ref>

Ulkonäöltään silakan voi sekoittaa [[kilohaili]]in. Kalat tunnistaaerottaa kuitenkin esimerkiksi vatsaa silittämällä: kilohailin vatsan suomut tuntuvat käteen teräviltä.<ref name="SAKL">[http://www.saklahven.finet/?page=1308&lang=1&nro=1026opetusmateriaali/talouskalalajit/kalat/silakka.html Suomen AmmattikalastajaliittoSilakka] ahven.net. Kalatalouden keskusliitto.</ref>

Silakalla on eri aikaan kutevia [[populaatio]]ita. OsaSuurin osa kutee alkukesällä, osapieni vähemmistö syksyllä. Kevätkutuinen silakka on Suomen vesillä yleisempi.<ref name="RKTL">[http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/silakka/ RKTL Kala-atlas: Silakka] (myös kuva)</ref> Silakka kutee suurissa parvissa aivan matalikosta jopa kymmenen metrin syvyyteen, kunhan paikka on kovapohjainen, soran, hiekan ja kasvillisuuden peitossa. Mäti takertuu alustaan. Poikaset kuoriutuvat parin viikon päästä.<ref name="SAKL"/>

Silakka on saalismäärältään Suomen tärkein kala. Sitä pyydetään nykyisin pääasiassa [[troolari|troolaamalla]].<ref name="RKTL"/> Suomen [[ammattikalastus|ammattikalastajien]] vuotuinen saalis onvuonna n.2010 100oli noin 92 miljoonaa kiloa.<ref name=tilasto>[http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20julkaisut/rktl_tilastoja_3_11_web.pdf Ammattikalastus merellä 2010] Riista- ja kalatalous, joistaTilastoja suurin3/2011. Suomen virallinen tilasto. www.rktl.fi</ref>. Suurin osa saaliista menee rehuksi turkistarhoille ja lohenkasvattamoille.<ref name="SAKL"/> Vuonna 2006Noin 69 miljoonaa kiloa eli kolme neljännestä suomalaisten saaliista pyydetään [[Selkämeri|Selkämereltä]], 14,5 miljoonaa [[Saaristomeri|Saaristomereltä]].<ref name=tilasto/> [[Suomenlahti|Suomenlahdelta]] saatiin vuonna 2010 silakkaa enää 3,64 miljoonaa kiloa, kun 1980-luvun saaliit olivat 20 miljoonaa, ja vielä 1990-luvulla 7-12 miljoonaa kiloa vuodessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kehu.fi/fi/sisalto/tekstit/esko_kehittamisstrategia_3.10.2008.pdf | Nimeke = Esko – Etelä-Suomen kalatalousohjelma | Tekijä = Etelä-Suomen kalatalousryhmä ESKO, ohjelmatyöryhmä | Tiedostomuoto = | Selite = s.10 | Julkaisu = | Ajankohta = 29.4.2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = KEHU Ry. | Viitattu = 7.6.2009 | Kieli = }}</ref><ref name=tilasto/>

Silakka syö [[planktoneläinplankton]]ia joten sitä on turha pyytää syötillä. [[Litka]]lla niitä sen sijaan saa ongituksi varsinkin keväällä, muun muassa Helsingin silloilta.<ref>[http://www.kalakerho.net/onginta_silakka.htm Maalareiden kalakerho]</ref>