Ero sivun ”Hydraatti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
. |
p Käyttäjän 137.163.16.71 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän EmausBot tekemään versioon. |
||
Rivi 1:
[[Kemia]]ssa '''hydraatti''' on aine, johon on sitoutunut [[vettä]] (H<sub>2</sub>O) tai josta sitä voidaan poistaa. Hydraatin muodostuminen eli hydraatio ymmärretään voimakkaamman [[kemiallinen sidos|kemiallisen sidoksen]] muodostumiseksi kuin esimerkiksi vedellä kastuminen. Aineita on usein nimetty hydraateiksi ennen kuin on selvitetty, miten vesi on sitoutuneena — monet "hydraatit" eivät sisällä ollenkaan vettä sellaisenaan.
[[Hiilihydraatti|Hiilihydraatit]] ovat esimerkki aineesta, jolle nimi annettiin ennen aineen rakenteen selvittämistä. Sekoitettaessa väkevää [[rikkihappo]]a hiilihydraattiin tapahtuu kiivas reaktio, jossa hiilihydraatti hajoaa, rikkihappoon irtoaa vettä ja jäljelle jää [[hiili|hiiltä]]. Reaktio ei kuitenkaan osoita, että hiilihydraatit sisältäisivät vettä sellaisenaan. Sen sijaan rikkihappo hajottaa hiilihydraatin "väkisin" vedeksi ja hiileksi. Hiilihydraatit muodostuvat [[Sokeri|sokereista]], joissa on 5-, tai 6-hiilisiä ketjuja, joissa kussakin hiilessä on hydroksyyliryhmä, paitsi yhdessä hiilessä on [[karbonyyli]]happi. Rakenteen empiirinen kaava eli alkuaineiden suhde on sattumalta juuri CH<sub>2</sub>O, sama kuin "hiili-vesi", josta nimi tulee.
[[Orgaaninen kemia|Orgaanisessa kemiassa]] puhutaan usein hydraateista, kun aineen [[empiirinen kaava]] vastaa [[yhdiste]]en ja veden kaavaa. Esimerkiksi [[eteeni]]n (C<sub>2</sub>H<sub>4</sub>) hydraattina voidaan pitää [[etanoli]]a (C<sub>2</sub>H<sub>5</sub>OH). Käytännössä mitään yleistä hydraatioreaktiota ei ole, eli lisäämällä aineeseen vettä ei välttämättä synny sen hydraattia.
Monet metallisuolat muodostavat hydraatteja. Niissä vesi hajoaa tai veden ja [[metalli]]n väliin muodostuu aito kemiallinen sidos. Kun näin käy, ainetta ei enää välttämättä pysty kuivaamaan, koska vesi on reagoinut. Esimerkiksi [[sinkkikloridi]]n (ZnCl<sub>2</sub>) hydrautuessa muodostuu sinkkikloridihydraatti, jota kuumentamalla ei enää saada takaisin vedetöntä sinkkikloridia (ZnCl<sub>2</sub>) ja vettä, vaan [[sinkkihydroksikloridi]]a (ZnClOH) ja haihtuvaa [[vetykloridi]]a (HCl). Monet [[suola]]t muodostavat useita eri hydraatteja, jotka ovat erillisiä kemiallisia aineita.
Eräs yleisesti käytetty hydraatioreaktio on [[betoni]]n kovettuminen. [[Sementti]]jauho sisältää lähinnä kalsiumsilikaatteja, joiden hydraatio tuottaa kovia mineraaleja, joista kovettunut betoni muodostuu. Betoni ei siis "kuivu", vaan hydrautuu.
[[Luokka:Kemialliset reaktiot]]
[[ar:هيدرات]]
| |||