Ero sivun ”Gulbuddin Hikmatyar” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
EmausBot (keskustelu | muokkaukset)
w:rabbani
Rivi 1:
'''Gulbuddin Hikmatyar''' ({{k-ps|ګلبدین حکمتیار}}), englanninkielissä lähteissä usein '''Hekmatyar''', s. 1946, 1947 tai 1948, Imam Saheb, [[Kunduz]]in maakunta, Dasht Archin piirikunta, [[Afganistan]]) on afganistanilainen sotaherra. Hän oli pääministerinä 1993–1994 ja 1996 Afganistanin demokraattisen kansantasavallan kaatumisen jälkeen ja ennen Talibanhallintoa. Myöhemmin hän on jatkanut taistelua yhdysvaltalaisjoukkoja vastaan.
 
Hikmatyar on [[pataani]] Pohjois-Afganistanista, jossa pataanit ovat vähemmistö. Hän opiskeli sotilasakatemiassa ja vuodesta [[1968]] [[Kabul]]in yliopistossa insinööritieteitä, muttei ilmeisesti suorittanut mitään virallista tutkintoa. Hän ryhtyi sen sijaan ammattivallankumoukselliseksi ja liittyi kommunistien [[Afganistanin kansandemokraattinen puolue|Afganistanin kansandemokraattisen puolueen]] Parcham-siipeen. Keskinäisissä välienselvittelyissä hänet tuomittiin [[1972]] maolaisen opiskelijatoverinsa surmasta. Hikmatyar istui kuitenkin vain puolitoista vuotta ja pakeni [[Pakistan]]iin, jossa hän perusti oman Afganistanin islamilaisen puolueensa Hizb-i Islami-yi Afghanistan. Vuonna [[1975]] Hikmatyarin väitetään johtaneen [[Mohammed Daoud Khan|Daoun]]in vastaista kapinaa [[Panjshir]]issa.
 
[[Afganistanin sota|Afganistanin sodassa]] Gulbuddin Hikmatyar taisteli Neuvostoliiton miehitysjoukkoja vastaan. Pääasiassa hänen ja [[Abdul Rasul Sayyaff]]in joukkoihin kuuluivat vapaaehtoisena Afganistaniin saapuneet [[jihad]]istit. Yhdysvallat ja Saudi-Arabian tukivat kumpikin Afganistanin [[mujahideen]]-taistelijoita yli kolmella miljardilla dollarilla. Pääosa avusta kanavoitiin Pakistanin [[ISI]]-tiedustelupalvelun kautta.<ref>UPI-RAPORTTI 7/2004, Kansainvälinen terrorismi ja Suomi, Toby Archer, luku Afganistanin jihad ja al-Qaidan perustaminen, s. 30</ref>
 
Neuvostoliiton vetäydyttyä Afganistanista sen valtaan nostama kommunistihallinto kukistui. Sotatila jatkui nyt käytännössä sisällissotana. Hikmatyar solmi rauhan [[Ahmed Shah Massoud]]in kanssa, jonka mukaan hänestä tulisi pääministeri. Hikmatyar kuitenkin kieltäytyi tai sopimus ratkesi muuten. Hikmatyar kävi vuosina 1992–1995 tuhoisaa sotaa Rabbanin[[Burhanuddin Rabbani]]n hallitusta vastaan, etenkin pommittamalla Kabulia raketein. Massoudin joukot kuitenkin pitivät hänet poissa Kabulista.
 
Tammikuussa [[1995]] [[taliban]] eteni lähelle Kabulia ja puristi Hikmatyarin joukkojensa ja Islamilaisen emiraatin puolustusministeri Massoudin väliin. Helmikuussa Hikmatyar hylkäsi asemansa Charasyabissa ja jätti jälkeensä suuren varaston aseita, jotka taliban sai haltuunsa. Hikmatyar nimitettiin nimellisesti Rabbanin hallituksen pääministeriksi kesäkuussa [[1996]], vähän ennen kuin talibanjoukot ajoivat Rabbanin Kabulista, mutta hän jatkoi taistelua Massoudia vastaan. Kesällä [[2001]] hänellä oli hyvin vähän joukkoja tai aseita. Pakistanin tuen loputtua hän joutui lähtemään maanpakoon Iraniin.