Ero sivun ”Maginot-linja” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
simple interwiki
Linkkejä ja typoja
Rivi 1:
[[Kuva:Maginot Linie Karte.jpg|300px|thumb|right|Maginot-linjan sijaintia esittävä [[kartta]]]]
'''Maginot-linja''' oli [[Ranska]]n [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] jälkeen rakentama puolustuslinja [[Elsass]]-[[Lothringen]]in alueella. Linjan tarkoitus oli pysäyttää mahdolliset hyökkäykset [[Saksa]]n taholta, mutta siitä huolimatta [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] sytyttyä saksalaiset joukot onnistuivat kiertämään sen ja valloittamaan Ranskan.
 
== Yleistietoa ==
Maginot-linja sijaitsi Ranskan rajalla ja ulottui [[Belgia]]sta [[Italia]]an. Ainoat alueet, jonne linja ei ulottunut, olivat Belgian pohjoisimmat alueet ja "läpikulkemattomana" pidetty [[Ardennesin metsäArdennit|Ardennien]] metsäinen vuoristoalue. Saksalaiset kuitenkin käyttivät näitä heikkoja kohtia hyväkseen aloittaessaan Ranskan valtausta. Linja koostui sadoista kukkuloiden alle rakennetuista [[linnoitus|linnoituksista]] ja [[bunkkeri|bunkkereista]], jotka oli yhdistetty toisiinsa maanalaisella [[rautatie]]verkostolla. Tunneleiden pituus yhteensä oli yli sata kilometriä. BunkkeidenBunkkereiden sisällä oli tykkiasemia, asevarastoja ja [[sotilas|sotilaiden]] asuintiloja. Niiden aseistukseen kuului kahdeksan [[tykki]]ä ja kaksikymmentä [[konekivääri]]ä.
 
Linjan puolustusjärjestelmiä paranneltiin vuosien [[1939]]−[[1940]] välisenä aikana, ja se oli vahvimmillaan [[Metz]]in, [[Lautare]]n ja [[Alsace]]n teollisuusalueilla. Voimakkaimmat kohdat kestivät jopa raskasta tykistötulta. Muilla alueilla linja oli kuitenkin paljon heikommin puolustettu, kaikissa heikommissa kohdissa ei ollut edes tykkiasemia. Linjan suurin heikkous oli kunnollisen ilmatorjuntatykistön puute ja pienten tähystyspisteiden antama rajoittunut näkökenttä.
Rivi 9:
== Rakentaminen ==
[[Kuva:Lignemaginot.jpg|thumb|300px|Maginot-linjan [[bunkkeri]]]]
Idean Maginot-linjan rakentamisesta kehitti [[marsalkka]] [[Joseph Jacques Césaire Joffre|Joseph Joffre]], jonka mielestä Ranskan piti valmistautua ensimmäisessä maailmansodassa hävinneen Saksan mahdollisiin hyökkäyksiin. Useat ranskalaiset poliitikot, kuten [[Charles de Gaulle]] ja [[Paul Reynaud]], vastustivat hänen suunnitelmiaan valtaisan puolustuslinjamanpuolustuslinjan rakentamisesta, mutta [[kenraali]] [[Philippe Pétain]] kannatti ajatusta ja vuonna [[1927]] muodostettiin komitea, jonka tarkoituksena olisi valita puolustuslinjan sijainti. Maginot-linjan rakentaminen aloitettiin vuonna [[1930]], ja rakennustyöt päättyivät lopullisesti vuoteen [[1935]] mennessä. Puolustuslinja nimettiin ensimmäisen maailmansodan veteraanin ja silloisen Ranskan puolustusministerin [[André Maginot]]in mukaan, sillä juuri hän vakuutti hallituksen antamaan lupa aloittaa rakennustyöt. Maginot-linjan rakentaminen maksoi eräiden arvioiden mukaan jopa kolme miljardia [[Ranskan frangi]]a.
 
== Toinen maailmansota ==
Toisessa maailmansodassa [[Kansallissosialistinen Saksa|natsi-Saksa]] pyrki nopeasti kukistamaan Ranskan, jota pidettiin sotavoimiltaan yhtenä [[liittoutuneet|liittoutuneiden]] voimakkaimmista [[valtio]]ista. Saksalaiset sotilaat kiersivät Maginot-linjan Belgian ja Ardennen metsänArdennien kautta, ja seuraavan viiden vuorokauden aikana Saksa onnistui valloittamaan Ranskan. [[24. kesäkuuta]] [[1940]] Ranska antautui, ja vaikka saksalaisten yritykset valloittaa Maginot-linja epäonnistuikin, [[Maxime Weygand]] allekirjoitti antautumissopimuksen ja Saksa miehitti Maginot-linjan. Vuonna [[1944]] liittoutuneiden joukot valloittivat Ranskan, ja Maginot-linja palasi takaisin ranskalaisten haltuun.
 
Maginot-linja oli paradoksaalisesti toiminut kuten oli suunniteltukin; se oli pysäyttänyt Saksan suoran hyökkäyksen ja ostanut Ranskalle aikaa reservijoukkojen mobilisointiin. Vaikka joitakin bunkkereita ja linnakkeita menetettiin, linjaa ei koskaan murrettu. Linja kuitenkin osoittautui lopulta hyödyttömäksi, koska saksalaiset onnistuivat kiertämään sen hyökkäämällä Belgian kautta.