Ero sivun ”Herra ja ylhäisyys” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ak: Uusi sivu: {{Elokuva | nimi-suomi = "Herra ja ylhäisyys" | nimi-alkuperäinen = | kuva = | kuvateksti = | ohjaaja = Jorma Nortimo | käsikirjoittaja ... |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
{{Elokuva
| nimi-suomi =
| nimi-alkuperäinen =
| kuva =
Rivi 6:
| ohjaaja = [[Jorma Nortimo]]
| käsikirjoittaja = [[Simo Penttilä]]<br>Jorma Nortimo
| tuottaja = [[Matti Schreck]]tuottaja (tuotannonjohto)<br>[[Risto Orko]] tuotantopäällikkö
| perustuu = [[Simo Penttilä]]n romaaniin ''[[Sierranuevan sulotar]]''. Seikkailuromaani. Kenraali T. J. A. Heikkilän muistelmien mukaan. Helsinki: Otava, 1934.
| säveltäjä = [[George de Godzinsky]]
| kuvaaja = [[Uno Pihlström]]
| leikkaaja = [[Elle Hongisto]]
| lavastaja = [[Tapio Vilpponen|Roy]]
| koreografi = [[Alex. Saxelin]]
| erikoisefektit =
| pääosat = [[Tauno Palo]]<br>[[Regina Linnanheimo]]<br>[[Jorma Nortimo]]
| maa =
| tuotantoyhtiö = [[Suomi-Filmi]]
| ensi-ilta =
| kesto = 113 minuuttia
| kieli = [[Suomen kieli|suomi]]
| ikäraja = 3
| budjetti = > 4 000 000 [[Suomen markka|mk]]
Rivi 31:
| amg =
}}
'''
==Näyttelijät==
▲'''"Herra ja ylhäisyys"''' (''"Herre och excellens"'') on suomalainen mustavalkoinen seikkailu- ja [[komedia]]elokuva vuodelta 1944. Juoni perustuu Simo Penttilän vuonna 1934 julkaistuun seikkailuromaaniin ''Sierranuevan sulotar''. Herra ja ylhäisyys itse eli [[kenraaliluutnantti]] Heikkilä, [[Meksiko]]n III armeijakunnan komentaja, matkustaa Sierranuevan tasavaltaan, missä hän joutuu poliittisten juonittelujen polttopisteeseen. Televisiossa elokuva sai ensi-iltansa 2. tammikuuta 1960.<ref name="SK281">Suomen kansallisfilmografia 3, sivu 281</ref> ''"Herra ja ylhäisyys"'' on mainittu yhdeksi suuritöisimmistä suomalaisista seikkailuelokuvista.<ref>http://yle.fi/tv2/elokuvat/7df6.htm</ref>
{{Näyttelijä-rooli
|'''Näyttelijä'''|'''Rooli'''
|[[Tauno Palo]]|kenraaliluutnantti Heikkilä (Meksikon Yhdysvaltojen III armeijakunnan komentaja ja [[Sonora]]n sotilasläänin kuvernööri)
|[[Regina Linnanheimo]]|doña Camilla
Rivi 63 ⟶ 62:
==Juoni==
Kenraaliluutnantti T. J. A. Heikkilä, Meksikon Yhdysvaltojen III armeijakunnan komentaja, saa [[ulkoministeri]] Juanarolta tehtäväksi matkata Sierranuevan tasavaltaan. Käytännössä kyseinen tasavalta on [[diktatuuri]]. Mukaansa Heikkilä ottaa [[adjutantti]] Spottornon ja sotilaspalvelija Tlacan. Kolmikko esiintyy tiedemiehinä. Paikan päällä Sierranuevassa [[Don (kunnianimitys)|don]] Rodrigo Cortez luulee heitä kätyreikseen. Mies kertoo, että tekeillä on ministeri Juanaron junailema vallankaappaus. Mukana kaappaushankkeessa on myös [[Yhdysvallat|yhdysvaltalainen]] Hackett. Cortezin tosiasialliset apurit, merikarhut Ted ja Boone, jäävät hotellihuoneessa Heikkilän ja Spottornon vangeiksi. Läheisessä huoneessa taasen majailee [[Suomalaiset|suomalainen]] viinaanmenevä juonittelija Toivo Torkka. Hotellissa syttyy romanssi Heikkilän ja tumman tenhottaren, [[Don (kunnianimitys)|doña]] Camillan välille. Heikkilä joutuu auttamaan Camillan ja hänen seuralaisensa don Ramiron pakoon hotellista. Don Ramiro on kansan suosikki presidentiksi ja täten Sierranuevan [[presidentti]] Vietanon vainoama. Pako jatkuu seuraavana päivänä Malpicoon. Heikkilä ja Spottorno joutuvat [[Munkki (uskonto)|munkeiksi]] pukeutuneina Vietanon ja doña Camillan häihin. Santarmit kidnappasivat Camillan sillä välin kun Ramiro oli ostamassa viiniä.
Heikkilän ja Spottornon onnistuu vapauttaa Camilla. Myös Cortez lähtee mukaan pakomatkalle. Cortez osoittautuu petturiksi, mutta erään haudankaivajan avulla hänet saadaan vangituksi. Salamyhkäisen kapteeni Cameronin puolestaan sanotaan johtavan kapinaa, joka on juuri alkanut Boronassa. Presidentti Vietanolla on kiire kukistaa kapina. Hän lähtee matkaan junalla, johon myös Heikkilä, Spottorno ja Camilla onnistuvat ujuttamaan itsensä. Juna syöksyy jokeen. Vain Heikkilä, Spottorno ja Camilla pelastuvat. He kohtaavat Torkan, joka aiheutti [[sabotaasi]]n. Ramiro odottaa kolmikkoa Cameronin seurassa. Tällöin käy ilmi, että todellinen Cameron on Torkka ja väärä Cameron on puolestaan Hackett. Juanaro lähetti Hackettin Sierranuevaan, jotta kykenisi panemaan toimeen oman vallankaappauksensa Meksikossa. Torkalla ei ole puolestaan lainkaan tekemistä "Juanaron [[Sotilasjuntta|juntan]]" kanssa. Hänen onnistuu juonitella Ramiro Sierranuevan uudeksi presidentiksi. Camilla ja Heikkilä jakavat toisilleen rakkaudentunnustuksia, mutta suhdetta he eivät voi aloittaa. Presidentti Ramirolta Heikkilä saa kunniamerkin. [[Mexico City]]yn palattuaan hän murhaa vallankaappausta aikoneen Juanaron.
==Kuvausaika ja -paikat==
''
▲''"Herra ja ylhäisyys"'' kuvattiin kesällä 1943. Elokuvan ulkokuvat otettiin [[Vihti|Vihdin]] [[Nummela]]ssa, jonne lavastettiin meksikolaiset tapahtumapaikat. Myös [[Porin maalaiskunta|Porin maalaiskunnan]] [[Yyteri]]ssä kuvattiin. Studiona toimivat [[Munkkisaari|Munkkisaaren]] studiot [[Helsinki|Helsingissä]].<ref>Suomen kansallisfilmografia 3, sivu 280</ref>
==Arviot==
Nykykriitikokaan ei löydä juonen punaista lankaa vaan hänen näkemyksensä on, että tarina "juonitteluineen poukkoilee kuin päätön kanalauma".<ref name=paju>Arto Pajukallio, Elokuvat, Helsingin Sanomat 20.9.2011, sivu D 5</ref>
▲Kriitikot kehuivat eritoten ''"Herra ja ylhäisyys"'' -elokuvan lavastusta ja puvustusta. [[Uusi Suomi]] kirjoitti: "Suomi-Filmi ansaitsee lämpimän tunnustuksen siitä, että se on myös ilmeisistä vaikeuksista huolimatta varoja säästämättä toteuttanut lavastajan suunnitelmat." Käsikirjoitusta ja juonenrakentelua pidettiin onnahtelevana. [[Aamulehti]]: "Kenraaliluutnantti T. J. A. Heikkilän seikkailut ovat tosin taitavasti ja älykkäästi konstruoituja, mutta niistä puuttuu seikkailun rytmi ja jännitys sekä myöskin paikka paikoin filmaattinen selvyys." Uusi Suomi vertasi teosta loisteliaaseen [[ooppera]]an, jossa juonen punainen lanka ei lopulta ole merkitsevä.<ref>Suomen kansallisfilmografia 3, sivut 282 ja 283</ref>
==Huomioita==
[[Nummelan lentokenttä|Nummelan lentokentälle]]
▲[[Nummelan lentokenttä|Nummelan lentokentälle]] pystyynpantu meksikolaiskaupungin lavastus oli Suomen elokuvahistorian siihen asti suurisuuntaisin. Jatkuvien sateiden takia se jouduttiin rakentamaan useita kertoja uudestaan. Simo Penttilän alkuperäisteksteihin pohjautuvia elokuvia oli aiemmin filmattu kaksi: ''[[Mies Marseillesta]]'' (1937) ja ''[[Kuollut mies rakastuu]]'' (1942).<ref>Suomen kansallisfilmografia 3, sivu 370</ref> ''"Herra ja ylhäisyys"'' oli Palon ja Linnanheimon viimeinen yhteiselokuva. Laulutaiteilija [[Antti Koskinen|Antti Koskisella]] on elokuvassa tunnistamaton rooli.<ref name="SK291">Suomen kansallisfilmografia 3, sivu 291</ref> [[Liisa Tuomi]] ja [[Klaus Salin]] esiintyvät solistiparina musiikkinumerossa ''Rumba''.<ref>http://www.elonet.fi/title/ek2lh4/muut</ref>
▲Yleisömenestykseltään ''"Herra ja ylhäisyys"'' oli vuoden 1944 toiseksi paras.<ref name="SK291"/>
==Palkinnot==
''Herra ja ylhäisyys'' sai useita palkintoja ensimmäisessä [[Jussi (palkinto)|Jussi-palkintojen]] [[Jussi-palkinnot 1944|jakotilaisuudessa]] marraskuussa 1944:
*[[Roy]] – [[Parhaan lavastuksen Jussi|lavastus-Jussi]] 1944,
* Roy – lavastuksesta elokuvan 50-vuotisjuhlan tunnustuspalkinto 1945.
*[[Kyllikki Väre]] – [[Parhaan naissivuosan Jussi|naissivuosa-Jussi]] 1944
* [[Oiva Luhtala]] – [[Parhaan miessivuosan Jussi|miessivuosa-Jussi]] 1944. <ref name="SK281"/>
==Lähteett==
*Suomen kansallisfilmografia 3, Suomen elokuva-arkisto 1993, ISBN 951-37-1019-X
*{{Elonet|ek2lh4}}
{{Viitteet|Sarakkeet}}
==Aiheesta muualla==
*[http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/nummela/lentokentta/herra_ja_ylhaisyys.htm Helsinki.fi]
| |||