Ero sivun ”Turun akatemia” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jklak (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 44:
[[Isoviha|Isonvihan]] aikana 1713–1721 Turun Akatemia oli evakuoituna [[Tukholma]]an, ja sen toiminta oli pysähdyksissä. [[Uudenkaupungin rauha]]n (1721) jälkeen yliopiston toiminta käynnistyi uudelleen. Luonnontieteiden merkitys kasvoi Ruotsissa ja tämä heijastui myös Turun akatemian toimintaan, jota alkoi leimata vapauden ajalle tyypillinen fysiokraattinen hyödyn korostaminen. Tutkimuksen painopisteet sijaitsivat kasvinjalostuksen ja maatalouden kehittämisen aloilla.
 
Luonnontutkijoista mainittakoon [[Carl von Linné]]n oppilas [[Pehr Kalm]] (1716–1779), joka toimi Turun Akatemian luonnonhistorian ja taloustieteen professorina. Hän perusti akatemiaan Suomen oloissa ainutlaatuisen kasvitieteellisen puutarhan. Kalmin tunnetuin teos on hänen [[Pohjois-Amerikka]]an suuntautuneesta tutkimusmatkastaan kirjoittama matkakuvaus ''En resa till Norra Amerika''. Kalmin ohella akatemiassa vaikuttaneista luonnontutkijoista on mainittava lisäksi kemian professori [[Pehr Adrian Gadd]] (1727–1797) sekä lääketieteen professori ja rehtori [[Johan Leche]] (1704–1764).
 
Kemian professori [[Pehr Adrian Gadd]] (1727–1797) aloitti suomalaisen kemian opetuksen aikakauden Turun Akatemiassa vuonna 1761.<ref>http://domino.utu.fi/tiedotus/tiedotukset.nsf/n/NT00003DB2.html</ref>
 
== Kustavilainen aika ja Ruotsin vallan loppu (1772–1809) ==