Ero sivun ”Miina” versioiden välillä

8 merkkiä poistettu ,  11 vuotta sitten
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
 
==Jalkaväkimiina==
'''Jalkaväkimiinat, henkilömiinat''', kuten polkumiinat (Suomessa käytössä ''[[sakaramiina]]'') ja lankamiinat (Suomessa käytössä ''[[putkimiina]]''), tappavat ja vammauttavat vihollisen taistelijoita sirpalevaikutuksella. Usein ihon rikkouduttua sirpaleiden vaikutuksesta joutuu haavasta verenkiertoon maa-ainesta ja muuta likaa aiheuttaen tulehduksen. Jalkaväkimiinat ovat rakenteeltaan yleensä yksinkertaisia, varmatoimisia ja edullisia valmistaa ja varastoida pitkiksi ajoiksi. Siksi puolustuksellisesti suuntautuneet, vähäisellä rahoituksella toimivat, yleensä suurta aluetta puolustavat asevelvollisuusarmeijat ovat käyttäneet niitä kaikkialla maailmassa. [[Ottawan sopimus|Ottawan sopimuksessa]] useimmat maat ovat kuitenkin sitoutuneet käytön lopettamiseen. Maille, jotka puolustautuvat ensisijaisesti laivastolla, ammattiarmeijalla ja rajallisella määrällä reserviläisiä, jalkaväkimiinoilla ei ole niin suurta merkitystä, vaikka mm. [[Yhdysvallat]] on niitä käyttääkinkäyttäänytkin.
 
===Jalkaväkimiinojen käytön rajoittaminen===
Jalkaväkimiinojen käyttöä on yritetty maailmanlaajuisesti kieltää, koska ne jäävät maastoon taistelujen jälkeen ja aiheuttavat vammoja sivullisille. Miinoitteet voidaanon kuitenkin mahdollista, joskin kallista, raivata. [[Miinanraivaus|Raivaaminen]] on helpointa miinoitteissa joista on laadittu kartat (joista käytetään Suomen puolustusvoimissa nimeä "sulutteen seloste"), joihin merkitään miinat yksittäisen miinan tarkkuudella. Tätä harjoitellaan rauhan aikana, mutta varmuutta siitä, että karttojen teko onnistuisi mahdollisessa sotatilanteessa ei ole.
 
Hyökkäyksellistä sotilasdoktriinia ylläpitävät suurvallat ovat kannattaneet jalkaväkimiinojen kieltämistä ja korvaamista [[itsetuhomekanismi]]lla varustetuilla, huomattavasti kalliimmilla miinoilla. [[Ottawan sopimus|Ottawan sopimuksessa]] kiellettävillä polkumiinoilla suojataan tulevaisuudessakin panssarimiinat, joiden käyttöarvo vähenee ilman suojamiinoitusta raivaamisen helpotuttua. Panssarimiina voidaan suojata käsittelynestolaitteilla, eli kiinteällä tai miinan asentamisen yhteydessä liitettävällä purkamisen ja siirtämisen estävällä laitteella. joita suurvalloilla on tai ansoituksella.
 
Nykyaikaisen sodankuvan mukaisissa konflikteissa sivullisille aiheutuneista vammoista räjähtämättömät tykistöammukset aiheuttavat enemmän vammoja kuin miinat. Osa ampumatarvikkeista, kuten rypälepommien tytärammukset, voidaan myös tarkoituksellisesti jättää räjähtämättömiksi, jolloin ne aiheuttavat samankaltaisen vaaran kuin sirotemiinat.
 
Humanitaarisesti miinojen käyttö taistelualueen ulkopuolella siviilien seassa, ilman kartoituksia ja mielivaltaisesti ei ole sodan sääntöjen mukaista, koska miinat aiheuttavat siviilitappioita konfliktin päättymisen jälkeenkin. Käytännössä kuitenkin useissa pitkään jatkuneissa sodissa näin on usein tehty. Esimerkiksi [[Kambodža]]ssa miinanvastaisen kampanjan mukaan on sattunut 35 000 amputaatioon johtanutta miinaonnettomuutta taisteluiden päättymisestä lukien. Miinojen satunnainen kylväminen tekee miinasta myös terroriaseen siviiliväestöä vastaan ja usein esimerkiksi estää tehokkaan maanviljelyn peltoalueiden ollessa täynnä miinoja. Miinaongelmia on esimerkiksi [[Afganistan]]issa, [[Kolumbia]]ssa, [[Nicaragua]]ssa, [[Angola]]ssa, [[Namibia]]ssa, [[Uganda]]ssa, [[Kongon demokraattinen tasavalta|Kongon demokraattisessa tasavallassa]], [[Somalia]]ssa, [[Bangladesh]]issa, [[Laos]]issa, [[Vietnam]]issa, [[Sri Lanka]]ssa ja lukuisissa muissa konflikteja kokeneissa maissa.
24

muokkausta