Ero sivun ”Solubiologia” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
EmausBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.6.4) (Botti muokkasi: it:Biologia cellulare
p w
Rivi 3:
Solubiologiaan läheisesti liittyvä tieteenala on muun muassa [[kehitysbiologia]] eli [[alkio]]n kehityksen tutkimus [[hedelmöitys|hedelmöityksestä]] aikuiseksi eliöksi. Myös [[genetiikka]], [[biokemia]] ja [[molekyylibiologia]] ovat keskeisiä solubiologiaan liittyviä tieteenaloja.
 
Koska organismien määrä [[maa]]pallon [[ekosysteemi]]ssä on valtava, solubiologia (kuten muutkin biotieteet) keskittyy malliorganismien tarkasteluun. Niistä usein saadaan tietoa, jota voidaan soveltaa myös muihin organismeihin, esimerkiksi ihmisiin. Tämä on tärkeää erityisesti kokeellisessa [[perinnöllisyystiede|genetiikassa]], koska risteytyskokeiden tekeminen ihmisellä on mahdotonta. Genetiikan yleisimpiä malliorganismeja ovat ihmisen lisäksi muun muassa [[banaanikärpänen]], [[kotihiiri]], ''[[lituruoho|Arabidopsis thaliana]]'' eli lituruoho ja ''[[Aspergillus nidulans]]'' -home.
 
[[Kuva:RobertHookeMicrographia1665.jpg|thumb|150px|[[Robert Hooke]]n piirros havaitsemistaan korkkisoluista vuodelta [[1665]].]]Solubiologian voidaan ajatella alkaneen, kun [[Robert Hooke]] vuonna [[1665]] havaitsi korkkisoluja alkeellisella [[mikroskooppi|mikroskoopillaan]]. Vuonna [[1683]] [[Anton van Leeuwenhoek]] havaitsi yksisoluisia eliöitä, jotka nykyään tunnetaan [[protozoa]]na. Itse [[soluteoria]] sai alkunsa, kun [[Mattheus Schlieden]] ja [[Theodor Schwann]] ehdottivat, että kaikki organismit rakentuvat soluista, vuosina [[1838]] ja [[1839]].
Rivi 76:
| ''[[Homo sapiens]]'' (ihminen) || 3 200 || ~30 000
|-
| ''[[Lituruoho|Arabidopsis thaliana]]'' (kasvi) || 142 || ~26 000
|-
| ''[[Saccharomyces cerevisiae]]'' (hiiva) || 12.1 || 6 300