Ero sivun ”Karjala-kysymys” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu muokkaus 10686735, jonka teki 88.113.134.140 (keskustelu) Tuolloin budjetti oli noin 40 miljardia euroa |
|||
Rivi 97:
Pelko siitä, että palautus aiheuttaisi suuria kustannuksia, on suurin vastustuksen syy. Helsingin Sanomien tilaamassa tutkimuksessa 42 % palautuksen vastustajista oli sitä mieltä "jälleenrakentaminen olisi liian kallista". Palautusta verrataan Saksojen yhdistämiseen ja sen odottamattoman suuriin kustannuksiin. Myös luovutettujen aluiden ränsistynyt nykytila arveluttaa. Vain palautukseen myönteisesti suhtautuvat ovat tehneet varsinaisia laskelmia. Jotkut eivät pidä siitä, että tällaisessa "vääryyden korjaamisessa" edes ajatellaan sen hintaa.
Kansalaisjärjestö ProKarelian vuonna 1999 teettämän selvityksen mukaan palautus olisi taloudellisesti kannattava. Tämän alueelle muuttaviin 400 000 suomalaisiin, sinne tehtäviin kotimaisiin ja ulkomaisiin investointeihin ja sen luonnonvaroihin pohjautuvan tutkimuksen mukaan kustannukset olisivat noin 30 miljardia euroa kymmenen vuoden palautusprojektin aikana.<ref>ProKarelia. Reformi 10 vuoden kassavirtana. [http://prokarelia.net/fi/?x=reformi&y=4-43]</ref> Vertailun vuoksi Suomen valtion vuosibudjetti on noin
Selvityksen pohjalta julkaistiin vuonna 2004 Veikko Saksin kirja ''Karjalan palautus''. Venäläinen [[Rossijskaja Gazeta]] reagoi kirjaan voimakkaasti epäillen, että kyseessä olisi hallituksen ja puunvientimaksujen korottamisesta kärsivän suomalaisen metsäteollisuuden tukema hanke Moskovan painostamiseksi, mutta kirjan tekijä kiisti ajankohtaisuuden sanomalehti [[Suomenmaa]]n yleisönosastokirjoituksessa ilmoittaen tarkoituksensa olevan tässä vaiheessa vain herättää keskustelua suomalaisten piirissä.
| |||