Ero sivun ”Metsäkorte” versioiden välillä

Metsäkorte tekee kaksi versoa: kevät- ja kesäverson. Punaruskeiden kevätversojen latvaan muodostuu käpymäinen itiötähkä, jossa itiöpesäkkeet ovat perällisten kuusikulmaisten kilpien alapuolella. Itiöt valmistuvat Suomessa touko-kesäkuussa, jonka jälkeen tähkä perineen kuihtuu. Pian kevätversoihin alkaa kasvaa haarakiehkuroita ja ne muuttuvat vähitelleen latvattomien kesäversojen kaltaisiksi.<ref name="RETKEILYKASVIO">Retkeilykasvio 1998, s. 41, 43.</ref>

Metsäkortteen kesäversojen varret ovat vaaleanvihreitä, tähkättömiä ja kasvavat 30–50 cm korkeiksi. Varsi on pysty mutta usein viistolatvainen, karhea, nivelikäs ja uurteinen. Varressa on matalia harjuja 10–18 kappaletta. Onton, 1–4 mm paksun varren keskiontelo on noin puolet koko varren läpimitasta ja sitä ympäröivät pienet sivuontelot. Kiehkuroina kasvavat lehdet ovat vaatimattomat, yhdiskasvuiset ja muodostavat hammaslaitaisen tupen. Tupet ovat väljiä ja vihertäviä. Osin yhdyskasvuisia hampaita on 3–6 ja ne kasvavat leveähkönä, punaruskeana liuskana. Kesäversoon kasvaa runsaasti ohuita, runsashaaraisia haaroja. Haarakiehkurat ovat tiheitä ja muodostavat varteen vaakasuoria, reunoilta alaspainuneita kerroksia. Kasvin alkeisvarsikko on kaksikotinen, maanpäällinen, liuskainen ja väriltään vihreä.<ref name="RETKEILYKASVIO">Retkeilykasvio 1998, s. 41, 43.</ref><ref name="OULUN">Oulun kasvit 2005, s. 149.</ref> Metsäkorte lisääntyy [[itiö]]iden avulla, mutta pääasiallisesti se käyttää leviämiseen laajaa juurakkoaan, joka saattaa painaa jopa 100 kertaa enemmän kuin maanpäällinen kasvusto.{{lähde}}